Metsäneuvos Timo Tolpan mielestä ilmastokeskustelu on ryöstäytynyt käsistä

– Suomen metsiä pitäisi hoitaa ja hakata nykyistä enemmän, sanoo Metsäkonepalvelun toimitusjohtaja, metsäneuvos Timo Tolppa.

Hänen mielestään nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Kun metsistä hakataan puita, metsiä myös hoidetaan ja siten edistetään niiden kasvua.

– Metsissä tehdään aivan liian vähän raivauksia ja ensiharvennushakkuita, jotka parantavat puiden kasvua ja lisäävät Suomen puuvarantoa sekä hiilinielua.

Tolpan mukaan tilanne paranisi, jos kuitupuulle olisi nykyistä enemmän kysyntää. Puun käytön lisääminen parantaisi metsiä.

– Suomeen tarvittaisiin uusi kuitupuuta käyttävä biotuotetehdas tai tehtaita.

Äänekoski teki hyvää luonnolle

Tolppa pitää Äänekosken biotuotetehdasta parhaan asiana, mitä Suomen metsäluonnolle on pitkään aikaan tapahtunut.

– Se nosti metsäasiat takaisin julkiseen keskusteluun ja on pakottanut koko metsäalan miettimään uudelleen toimintatapojaan.

Tolpan mukaan rutiinit ja keinovalikoimat talousmetsien monimuotoisuuden edistämiseksi ovat aivan toisella tasolla nyt.

– Kentällä alan ammattilaiset tekevät päivittäin pieniä hyviä tekoja monimuotoisuuden turvaamiseksi saamatta juurikaan kiitosta. Luontoarvojen edistämiseksi kannustaminen toimisi paremmin kuin syyllistäminen.

Suomessa kiistellään metsien kestävästä käytöstä. Uusien sellutehtaiden rakentamista vastustetaan väittämällä, että puun käytön lisääminen pienentää metsien hiilinielua. Mitä enemmän metsiin on varastoitunut hiiltä, sitä vähemmän sitä on ilmakehässä.

– On keskusteltu yli 80 miljoonan kuution vuotuisista hakkuista. Minä uskon, että se ei ole edes yläraja.

– Metsiä on tulevaisuudessa täysin mahdollista hakata sitäkin enemmän, Tolppa sanoo.

Kasvua voidaan yhä kiihdyttää

Suomen metsissä on enemmän puuta kuin koskaan aiemmin, mikä on metsänhoidon ansiota. 1920-luvun alussa Suomen metsissä oli puuta 1,4 miljardia kuutiota. Metsät kasvoivat vain noin 50 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Nyt puustoa on 2,5 miljardia kuutiota, vaikka 1920-luvun puusto on hakattu jo neljä kertaa. Vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa kuutiota.

– Metsät kasvavat koko ajan. On monta tapaa, joilla metsien kasvua voidaan edelleen kiihdyttää, Tolppa toteaa.

Tolpan mielestä ilmastokeskustelu on ryöstäytynyt käsistä, ja luomme ilmastoahdistusta.

– Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 0,1 prosenttia maailman päästöistä. Jos eläisimme kasvihuoneessa, pystyisimme omat päästömme ratkaisemaan.

– Ongelma on maailmanlaajuinen. Metsiemme hakkuiden rajoittaminen ei tätä ongelmaa ratkaise – pikemminkin päinvastoin.

Tolpan mielestä meidän on pidettävä huolto, että metsiämme hoidetaan ja että ne kasvavat. Globaaliin sellun kysyntään emme voi vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka kestävästi ja missä sellua tuotetaan.

Tolppa näkee myös Suomella roolin ilmasto-ongelman ratkaisemisessa. Oma talous pidettävä kunnossa.

– On satsattava koulutukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen, jotta voisimme ratkaista näitä ison mittaluokan ongelmia.

Väärä käsitys metsänhoidosta

Julkinen keskustelu hakkuista antaa Tolpan mukaan usein väärän käsityksen Suomen metsänhoidosta. Suomessa on tarkat säännöt hakkuista.

– Korjuun ja ympäristön laatua seurataan hyvin tarkkaan. Laatumittauksia tehdään koko ajan enemmän ja enemmän. Metsään jää selkeä jälki, jos tehdään virheitä.

Metsäkonepalvelu tarkastaa itse tai yhdessä esimerkiksi metsäkeskuksen kanssa puunkorjuun laatua. Metsäkeskukset valvovat viranomaisena metsälakia ja metsien kestävää hoitoa.

– Suoranaisia lakirikkomuksia en muista yhtään. 3–5 prosentissa hakkuista on suositusten vastaisia lieviä poikkeamia.

Tolppa kertoo, että tyypillinen poikkeama suosituksista on liian pitkä korjuukoneen ajopainautuma. Toinen yleinen poikkeama on ensiharvennuksen kolhupuiden määrä.

– Sääntöjä on valtava määrä. Lisäksi sertifioinnista syntyy myös palstakohtaisia sääntöjä.

Tuhoamisen kielto vanha

Metsälain ja metsänhoidon suositukset ovat osittain lomittaiset. Ne muodostavat hyvän käytännön, jolla metsiä on hoidettava. Sertifioinnissa metsäpalstalta saatetaan esimerkiksi jättää käsittelyn ulkopuolisia alueita.

Suomeen säädettiin jo 1880-luvulla metsälaki, jolla kiellettiin metsien tuhoaminen.

– Äärimmäisen harvoin tulee vastaan kysymys metsän tuhoamisesta. _HÄSA