Kanta-Häme

Metsässä lymyää muutama Aku Ankka

Kulmat kurtistuvat karvalakin alla. Pakkanen kipunoi poskilla, mutta kuusikauppias Pertti Saarinen ei palele.

Kuuset sen sijaan ovat umpijäässä, ja se huolettaa niiden kasvattajaa.

– Katso nyt: kun vähänkin työnnän oksaa, se katkeaa heti. Tällaisella pakkasella kuusi on niin jäässä, että oksat katkeavat tuosta vain, Saarinen huokaisee.

Hän kuitenkin luottaa siihen, että sää vielä lauhtuu, ja sadat joulupuut saadaan metsästä myyntiin.

Saarinen isännöi kahden poikansa kanssa KuusiSaariset-perheyritystä, jonka viljelyksillä kasvaa noin 200 000 joulupuuta. Kuusia kasvatetaan pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Hämeenlinnan Tuuloksessa ja Virossa.

Tuuloksessa kasvaa toinen toistaan komeampia kuusia, mutta niiden joukossa on vain muutama helmi. Kaikkein halutuin kuusi on tuuheaksi kasvatettu ja leikattu, kartionmallinen puu.

– Sitä kutsutaan Aku Ankaksi. Vanhemmat ihmiset ostavat vielä harvahkon metsäkuusen, mutta muut haluavat tasaisen ja tuuhean, Saarinen kertoo.

Ne sarjakuvasankarin mukaan nimetyt, kaikkein kauneimmat kuuset päätyvät useimmiten arvovaltaiseen ympäristöön. Saarinen on kasannut valioyksilöistä kuorman, joka viedään Helsinkiin. Ainakin yksi tuuloslaisista kuusista komeilee pian maa- ja metsätalousministeriön pihassa.

Kotimainen peittoaa tuontipuut

Eläkkeellä oleva metsätalousneuvos Pertti Saarinen on hieronut kuusikauppaa vuodesta 1966.

– Olin silloin opiskelija ja tarvitsin rahaa. Lähdin myymään joulukuusia Lahden torille.

Nyt hän hoitaa KuusiSaaristen joulupuiden kuljetuksia ja harrastaa metsänhoitotöitä. Yrityksen tuotannosta lähes 90 prosenttia on tavallista suomalaista kuusta. Muut lajikkeet ovat serbiankuusi, pohjoisamerikkalainen mustakuusi ja pihta.

Kasvatettujen kuusien suosio on kasvanut nopeasti viimeisten 15 vuoden aikana. Se johtuu muun muassa koneellisesta puunkorjuusta ja kaupungistumisesta.

Yhä harvempi voi kaataa joulupuun omasta metsästä. Metsäkoneet taas runnovat hakkuuaukealle jäävät latvukset niin, ettei niistä ole koristeiksi.

Tuontipuuta tuodaan Suomeen aikaisempaa vähemmän. Se johtuu esimerkiksi siitä, että tanskalaisten joulupuiden ylituotanto on hiipunut. Sen vuoksi halpoja kuusia ei enää liikene Pohjois-Eurooppaan samassa määrin kuin 10 vuotta sitten.

Minkälainen joulupuu Saarisen kotiin tulee? Aku Ankka vai harvaoksainen metsäkuusi?

– Kokeilemme milloin mitäkin. Joskus meillä on ollut mäntykin joulupuuna. Se oli vielä 20 vuotta sitten suosituin joulupuu Amerikassa.

Tanskassa ja Iso-Britanniassa joulumäntyjä kasvatetaan vieläkin.

Kuusikauppa on työmyyrän bisnes

Joulukuusesta saa tänä vuonna maksaa 20–50 euroa. Vaan mitä summasta jää kasvattajan kukkaroon?

– Sesonki on lyhyt, joten liikevaihdot ovat kuitenkin yksittäisillä viljelijöillä melko pienet, vastaa Hannu Ojala Joulupuuseurasta sen tarkempia summia mainitsematta.

Tänä vuonna kuusia kauppaa myös Miemalan koulun vanhempainyhdistys. Se keksi ryhtyä kuusikauppiaaksi, koska moni Miemalan kylän asukas on jo useamman vuoden ajan tilannut joulupuunsa tutulta kauppiaalta. Vanhempainyhdistys myy nyt tammelalaisen Martti Sukin kuusia koululaisten hyväksi.

– Tämä on uusi kokeilu, mutta ei haittaa, jos siitä tulisi rahaakin. Kuusenkasvattaja kaataa vain sen verran puita kuin saamme myytyä, joten tappion riskiä tässä ei ole, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Maria Lassila-Merisalo kertoo.

Mutta miten on metsässä vuosittain ahkeroivan kuusimyyjän laita? Onko kuusikauppa hyvä bisnes?

– Jos ei pelkää tehdä töitä. Ensimmäinen tili tulee vasta 10 vuoden päästä puiden istuttamisesta, ja kuusia täytyy leikata joka vuosi, Pertti Saarinen sanoo. (HäSa)