Kanta-Häme

Metsästä löytyi autonromu, ja siitä alkoi pariskunnan erikoinen harrastus: "Syttyi kipinä, että näitä täytyy löytää lisää"

Vanha autonromu voi parhaimmillaan olla kuin aikakapseli menneeseen. Valtteri Rannelma ja Teija Tulonen jäivät koukkuun romujen bongailuun.
Valtteri Rannelma ja Teija Tulonen valokuvaavat autonromuja harrastuksenaan. Romuharrastajat eivät paljasta, missä romut sijaitsevat. Silloin säilyy löytämisen ilo. Kuva: Mikko Perttunen
Valtteri Rannelma ja Teija Tulonen valokuvaavat autonromuja harrastuksenaan. Romuharrastajat eivät paljasta, missä romut sijaitsevat. Silloin säilyy löytämisen ilo. Kuva: Mikko Perttunen

Vanhaa metsätietä ei ole käytetty ehkä vuosikymmeniin. Se on heinittynyt niin, ettei uria tahdo oikein erottaa.

Vain puuton väylä keskellä metsää paljastaa tien olemassaolon.

Siksi tuntuu absurdilta, kun puun­runkojen takaa pilkistää hetken talsimisen jälkeen linja-auto. Lähimmälle pysäkille on matkaa.

– Tämä on säilynyt aika koskemattomana. Täällä ahkerammin liikkuvat paikalliset ihmiset varmasti tämän tietävät, Valtteri Rannelma arvelee.

Rannelma ja hänen puolisonsa Teija Tulonen ovat aloittaneet metsäautojen ja muiden romujen bongauksen vasta tänä keväänä, mutta nälkä on kasvanut syödessä.

”Näitä täytyy löytää lisää”

Kaikki alkoi, kun Varsinais-Suomessa Paimiossa asuvan pariskunnan ystävä vei heidät katsomaan metsässä olevaa autonraatoa.

– Syttyi kipinä, että näitä täytyy löytää lisää. Vielä homma ei ole lähtenyt käsistä, vaan olemme pysyneet sentään samassa maakunnassa. Jotkut voivat ajaa satoja kilo­metrejä näiden perässä, Tulonen selittää.

Rannelma on kiertänyt sähkölinjoja suunnitellessaan metsiä ympäri Varsinais-Suomea, ja korvessa lojuvat autonraadot ovat aina kiehtoneet.

Nyt miestä kaduttaa, että vaikka puhelimessa on kyllä niistä häthätää otettuja kuvia, ei koordinaatteja ole tullut laitettua muistiin.

Löytäminen ei saa olla liian helppoa

Linja-auton matkustajaoven kohdalla metallinen rappunen näyttää sen verran tukevalta, että se voisi sietää astumista.

Lattia vaikuttaa sen sijaan olevan niin laho, että ainakin jäykkäkouristusrokotteen on syytä olla voimassa, jos aikoo astua peremmälle.

Toisaalta kukapa myöskään haluaisi pilata upeaa nähtävyyttä.

– Juuri sen takia näistä ei sosiaalisessa mediassa huudella julkisesti, ettei kohteita tultaisi hajottamaan. Toinen syy on tietysti se, ettei tehdä muille harrastajille löytämistä liian helpoksi. Olen itsekin tuolla foorumeilla pyytänyt, ettei kerrottaisi ihan tarkkaa sijaintia, Rannelma selittää.

Silloin löytämisen ilo säilyy.

– Tästäkin saatiin vain vinkki, että mistä auto suunnilleen voisi löytyä, Rannelma sanoo.

Siksi tässäkään jutussa ei kerrota romu­linja-auton tarkkaa sijaintia. Vastaavia metsäteitä löytyy Varsinais-Suomesta loputtomasti.

Välillä romut ovat Rannelman ja Tulosen mukaan tosin hyvin helpoissa paikoissa.

On arvoitus, miksi tämä vanha bussi päätyi ruostumaan keskelle metsää. Kuva: Mikko Perttunen

Vaikka luonnosta löytyy uudempia hylkyjä, ei niissä ole samanlaista romantiikkaa kuin vanhoissa autoissa. Kauan sitten unohtunut kiinnostaa. Kuva: Mikko Perttunen

Rekisterinumeroita  ei julkisteta

Linja-auto on ajan patinoima, mutta tunnistettava.

Auton etuosassa on nippu legendaarisen Finnjet-matkustaja-autolautan matkaesitteitä. Penkin selkämykseen on kasvanut kiinni takki – ehkä viimeisen kuljettajan?

– Hylätyt autot ruokkivat mielikuvitusta. Parhaimmillaan nämä ovat kuin aikakapseleita, Rannelma sanoo.

– Rappioromantiikka kiehtoo, Tulonen lisää.

Harvasta metsäautosta on saatavilla mitään taustatietoa, mutta tässä linja-auton hylyssä on edelleen kiinni rekisterikilvet.

Kansallisarkistosta löytyi rekisteröintikortti, ja auton liikennöinnistäkin selvisi taustatietoja.

Metsäautobongarien etikettiin kuitenkin kuuluu, ettei rekisterinumeroita julkisteta.

– Aika harvassa romussa on nähtävillä mitään tietoa sen menneisyydestä. Tämä on poikkeus sen suhteen. Olemme myös sen verran vihreitä tässä harrastuksessa, ettemme vielä tiedä, mistä tietoa kannattaisi edes lähteä hakemaan, Tulonen sanoo.

Paimiolaiset Valtteri Rannelma ja Teija Tulonen valokuvaavat autonromuja harrastuksenaan. Kuva Mikko Perttunen.

Kuvaaminen tärkeässä roolissa

Se, miksi auto ruostuu nyt metsän keskellä, on kuitenkin arvoitus.

Sen keulaan kiinnitetystä puomista päätellen bussi on aikanaan hinattu metsään luultavasti traktorilla.

Penkit on purettu pois, autoa on tuettu puupalkeilla, matkustamo on täynnä styroksilevyjä. Jollain on selvästi ollut suunnitelma.

– Ehkä joku on aikonut tehdä itselleen asuntoauton, metsästysmajan tai jotain vastaavaa, Rannelma arvuuttelee.

Rannelmalle ja Tuloselle tärkeä osa harrastusta on myös kuvaaminen.

– Tykkään ottaa yksityiskohtaisia kuvia, ja näistä saa paljon irti. Nopeasti huomaa pieniä asioita tosi paljon. Kohteissa kannattaa joskus käydä toiseenkin kertaan, sillä huomio saattaa silloin kiinnittyä ihan eri juttuihin, Rannelma selittää.

Lupa maanomistajalta

Vaikka luonnosta löytyy uudempia hylkyjä, ei niissä ole samanlaista romantiikkaa kuin vanhoissa autoissa. Kauan sitten unohtunut kiinnostaa.

Monesti sisukset ovat hyvin riisuttuja, ja linja-auto Paimion metsässä onkin harvinainen yksilö.

– Tämä on ehkä kokonaisin, tunnistettavin ja säilynein metsäauto, joka meille on tullut vastaan, pariskunta arvioi.

Välillä auto voi olla vaikka suonsilmässä tai keskellä hakkuuaukiota paikassa, johon sitä ei voisi millään kuvitella.

Yksi Rannelman ja Tulosen suosikkeja on vanha Peugeot, jonka ympäriltä on lahonnut ja hajonnut vanha lato, osittain ajoneuvon päälle.

Oma lukunsa ovatkin autiotalojen tai vastaavien rakennusten pihoissa olevat romut, niiden tutkimiseen pyydetään aina kiltisti maanomistajan lupa.

Jos sellaista ei saada, jätetään romutkin omaan rauhaansa.

Hylättyjä ja autioita eivät kulkupelit suinkaan aina ole. Metsäneläimet ottavat kyllä ylimääräisen suojan auliisti omaan käyttöönsä.

– Ehkä hauskin tällainen kohtaaminen on ollut auton tyhjään mittaritauluun pesän tehnyt räkättirastas. Huomasimme pesän lintuineen kaikkineen vasta jälkeenpäin kuvista, Rannelma nauraa. LM-HäSa

Valtteri Rannelman kuvia metsäautoista löytyy hänen Instagram-tililtään @hammer_graphy.

Päivän lehti

9.8.2020