Susi voi vaeltaa satoja kilometrejä. Kuvituskuva.
Kanta-Häme

Metsästyskoiran kuolema käynnisti epäilyt susien siirroista – voi liikkua satoja kilometrejä

Palkitun metsästyskoiran joutuminen kahden suden raatelemaksi Konnevedellä Keski-Suomessa on käynnistänyt villit epäilyt siitä, että Luonnonvarakeskus Luke istuttaisi susia ja levittäisi näin susikantaa. Alueella ei ole aiemmin havaittu susia.

Aamulehti kertoi 19.9., että sosiaalisessa mediassa käynnistyivät heti villit pohdinnat siitä, että sudet olisi siirretty Konnevedelle. Samanlaisia huhuja susien siirroista on aiemmin liikkunut myös Pirkanmaalla.

Ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler Lukesta kumosi epäilyt Aamulehdelle. Hänen mukaansa ne ovat täysin perättömiä.

– Jos me tekisimme tällaista, siihen pitäisi olla maa- ja metsätalousministeriön lupa. Jos villieläinten tai suurpetojen siirtoihin ryhdyttäisiin, se olisi suunnitelmallista ja siitä myös tiedotettaisiin.

 

Sudet herättävät paljon keskustelua ja pelkoakin.

Rengossa ammuttiin tämän viikon tiistaina naarassusi, joka oli poliisin mukaan alkanut käyttäytyä lajille epätyypilliseen tapaan ja yhä rohkeammin ihmisten läheisyydessä. Susi oli lähestynyt pelottomasti isojakin koiria ulkoiluttaneita jääden usein kiertelemään tai makaamaan näkösälle tai lähistölle ihmisen kohdatessaan. Kyseessä oli kolmas Rengossa kaadettu susi lähivuosien aikana.

 

Susi kaadettiin Rengossa myös talvella 2017. Kuva: Toni Rasinkangas

Sudet ovat hyvin liikkuvaisia ja voivat kulkea pitkiäkin matkoja.

Pannoitetuilla susilla on havaittu satojenkin kilometrien vaelluksia maan toiselta laidalta toiselle, Itä-Suomesta Länsi-Suomeen. Tutkimustarkoituksia varten seurannassa on tällä hetkellä 11 pantasutta, jotka Luke pannoitti kevättalvella 2018.

Pantasusien sijaintitiedot ovat nähtävissä Luken Riistahavainnot.fi-palvelussa. Palvelulla pyritään ennaltaehkäisemään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana.

Aiemmin myös Rengon alueella liikkuneita susia on toivottu pannoitettaviksi. Hanke ei edennyt.

Kun Suomen susikanta laskettiin maaliskuussa, läntisen Suomen kannanhoitoalueella oli 16 todennäköistä yli kolmen yksilön laumaa. Itä-Suomessa laumoja oli vain yhdeksän.

Länsi-Suomessa maaliskuun laskennassa kuusitoista laumaa, Pohjanmaalla susien määrä kaksinkertaistui vuodessa. Itä-Suomessa yhdeksän laumaa, joista viisi rajan molemmin puolin.

 

Huhut susien siirroista ovat Aamulehden mukaan saattaneet syntyä aiempina vuosikymmeninä tehtyjen ahmojen, ilvesten ja karhujen siirtoistutusten vuoksi. Luonnonvarakeskus siirsi vuosina 1984–1998 Suomessa uusille elinalueille kaikkiaan noin 20 ahmaa ja puolenkymmentä ilvestä ja karhua.

Metsähallitus tekee parhaillaan metsäpeuran palautusistutuksia Pirkanmaalle Seitsemiseen ja Etelä-Pohjanmaalle Lauhanvuoren kansallispuistoihin. Siirtoistutuksen sijasta puhutaan palautusistutuksesta, sillä kyse on alkuperäisen eläinlajin palauttamisesta alueille, joilla se on aikaisemmin esiintynyt.

Vuonna 2015 päivitetyssä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että toisin kuin karhujen ja ahmojen kohdalla, susikannanhoitoon eivät Suomessa ole kuuluneet siirtoistutukset eikä niitä nähdä tarpeellisiksi. HäSa

 

Lisää aiheesta: Suomen susikanta jakautuu nyt alueellisesti merkittävästi eri tavalla kuin vielä keväällä 2017.

Tuoreimpia artikkeleita