Kanta-Häme

Metsästysretkissä piilee iso bisnes

– Metsästys on parhaillaan suuressa murroksessa. Metsästysseurojen väki vanhenee eikä talkootyö vedä nuoria. Nyt tarvitaan uusia tapoja päästä metsälle täyden palvelun kertareissulle.

Näin pohtii Suomen riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman, joka käsittelee aihetta myös viikolopun aikana Kansainvälisillä erämessuilla Riihimäellä. Myös vuorikiipeilijä ja Outdoor-valmentaja Veikka Gustafsson piiskaa suomalaisia vapaa-ajan, metsästyksen ja kalastuksen yrittäjiä verkottumaan ja markkinointiin.

– Suomalaiset lähtevät nyt Ruotsiin viikonlopuksi metsästämään, kun omasta maasta ei löydy paketteja. Yrittäjiä ja palveluja on, mutta niistä kiinnostunut ei löydä niitä, Gustafsson toteaa.

Hän korostaa, ettei suomalaisten kannata haikailla enää kansantalouden menettämien kännyköiden perään vaan keskittyä hyödyntämään ja jalostamaan luontoyrittämiseen sisältyviä mahdollisuuksia.

Tarve on huomattu Riistakeskuksessa, joka yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa on kartoittanut alustavasti metsästyksen kansantaloudellista merkitystä. Ekman korostaa, ettei metsästyksen taloudellista merkitystä oteta vakavasti poliittisessa päätöksenteossa tai yhteiskuntasuunnittelussa ennen kuin se mitataan euroissa.

– Esiselvityksen mukaan metsästyksessä liikkuu 300 miljoonaa euroa ja se työllistää vuodessa 3000 henkeä. Tämä on vain osa kokonaisuudesta, sillä lukuja lisäävät erilaiset liitännäispalvelut ja sivuvirrat, Ekman kertoo.

Luonnonvarakeskus selvittää syksyllä laajemmalla tutkimuksella erätalouden euromääräistä merkitystä koko kansantaloudelle.

– Esimerkiksi luonnonsuojelualueita perustettaessa voidaan jatkossa perustella myös talousmetsän säilyttämistä, kun käytössä on sen erätalouden kautta tuoma hyöty, Ekman huomauttaa.

Myös maa- ja metsätalousministeriö on lähtenyt vakavasti vauhdittamaan erätalouden kehittämistä. Erämessut torstaina avannut kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo ministeriön pitävän erätaloutta merkittävänä biotalouden osa-alueena.

– Miltei koko väestö harrastaa ulkoilua. Kalastusta harrastaa noin 1,5 miljoonaa ja metsästystä noin 300 000 suomalaista. Luonto on siis hyvin tärkeä hyvinvoinnin lähde meille sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla, Husu-Kallio toteaa.

Eräalalla nähdään luonnossa liikkumisen, metsästyksen ja kalastuksen sisältämät mahdollisuudet kasvattaa metsien ja luonnon taloudellista hyödyntämistä. Kuitu- ja tukkipuusta saatava hehtaaritulo jää pieneksi verrattuna esimerkiksi hirven kaadon tai kokonaisen metsästysviikonlopun tuottoon.

Veikka Gustafsson uskoo maanomistajien havahtuvan metsissään piilevään bisnekseen ja lähtevän yhdessä luontoalan yrittäjien kanssa rakentamaan toimivaa verkostoa. Enää omat nettisivut eivät riitä, vaan kuluttajan on saatava alan tarjoajat yhdestä osoitteesta.

– On pystyttävä ostamaan ja maksamaan kaikki netissä ennakkoon. Jos lähdet Uuteen Seelantiin, voit vertailla, suunnitella, aikatauluttaa ja maksaa koko viikon ohjelman etukäteen. Sitten menet paikan päälle ja nautit joka minuutista, kuvaa Gustafsson ideaa, jonka uskoo vetävän niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia matkailijoita metsään.

Klaus Ekman ei usko salamannopeisiin muutoksiin, mutta patistaa metsästysseuroja havahtumaan todellisuuteen. Nuorille on pystyttävä tarjoamaan mahdollisuutta harrastukseen ilman perinteisiä maanomistussuhteita. Jäseniä on saatava nopeasti myös kaupungeista ja taajamista, sillä riistalaskennat ja riistanhoito lepää metsästysseurojen talkootyön varassa.

Erämessuilla Riihimäellä pohditaan seminaarissa riistan taloudellista hyödyntämistä ja eräpalveluiden edistämistä. HÄSA

Päivän lehti

29.1.2020