Kanta-Häme

Metsien monimuotoisuus tarvitsee tulta

Kun Suomessa 50 vuotta sitten metsää paloi ja poltettiin kymmeniätuhansia hehtaareja ja vielä kymmenisen vuotta sittenkin tuhansia hehtaareita, on pinta-ala tänä päivänä enää muutamia satoja hehtaareja.

– Jos palanutta metsää ei synny, se on iso uhka metsien monimuotoisuudelle. Suomessa on noin 40 kovakuoriaista, jotka ovat täysin riippuvaisia palaneesta puusta, kuvailee Paahde life -hankkeen projektipäällikkö Tuomas Haapalehto Metsähallituksen luontopalveluista.

Kovakuoriaisia syövät tikat ja metsäkanalinnut puolestaan hyötyvät paloista ravinnon lisääntyessä.

Metsäpaloissa syntyvästä lahoavasta puusta ovat riippuvaisia esimerkiksi erilaiset kääpälajit. Myös Kanta-Hämeen maakuntakukka, hämeenkylmänkukka, tarvitsee avointa ympäristöä, kuten harjuja, jotka ovat aiemmin pysyneet avoimina palojen ansiosta.

Nelisenkymmentä asiantuntijaa kahdeksasta maasta ovat tiistaista torstaihin koolla Lammin biologisella asemalla etsimässä keinoja, joilla voitaisiin edistää hallittua tulenkäyttöä metsäluonnon köyhtymisen estämiseksi.

– Suomessa on tähän erityisosaamista. Meillä on pitkä historia metsien tulenkäytössä: on ollut kaskeamista, metsätaloudellisia kulotuksia ja nykyisin lähinnä Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden ennallistamispolttoja satakunta hehtaaria vuosittain.

Esimerkiksi Baltian maissa perinne on jo katkennut. Ruotsissa taas poltetaan edelleen tuhansia hehtaareita metsää vuosittain.

Syitä metsänpolton ja -palamisen vähenemiseen on useita.

– Luontaiset metsäpalot tukahdutetaan. Metsätaloudessa hoitomenetelmät ovat muuttuneet. Tulenkäyttö vaatii erityistä ammattitaitoa, jota ei kaikilta löydy. Valtion tuet tähän toimintaan ovat laskeneet kuin lehmän häntä, Tuomas Haapalehto listaa ongelmia.

Metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvitaan sekä yksityisten maanomistajien, metsäyhtiöiden että valtion suojelualueiden luonnonhoitajien panostusta.

– Metsänomistajille pitää infota, että kulotus on ylivoimaisesti tehokkain keino yhdistää metsän taloudellinen käyttö ja monimuotoisuuden huomioiminen. Kulotusosaajille pitäisi löytää sopivia kohteita, jotta saisimme perinteen jatkumaan.

Lammin tapahtuma on osa EU-rahoitteista Paahde life -hanketta, jossa hoidetaan paahdetta vaativien lajien elinympäristöjä 69 Natura-alueella kautta Suomen.

Hankkeen vetäjänä toimii Metsähallituksen luontopalvelut. Yhteistyökumppanina on muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu. HÄSA