Kanta-Häme Riihimäki

Miehen kylkiluu

Riihimäen Teatterissa nähdään jo toinen Mikko Roihan ja kahdeksan eri teatterin yhteistyönä syntynyt näytelmä.
Miehen kylkiluun on ohjannut, sovittanut ja lavastanut Mikko Roiha (oik.) Pienen paikkakunnan ihmissuhdekuviot tapahtuvat periaatteessa apteekissa. Kun sitä rakkauden tuulikaapiksi, sanoo Roiha. Taustalla Turun Kaupunginteatterin näyttelijä Ulla Reinikainen, Jyväskylän Kaupunginteatterin Paavo Honkimäki, Kouvolan Teatterin Hannele Laaksonen ja Riihimäen Teatterin Maija Siljander.

 

Kun ohjaaja Mikko Roiha puhui viime vuoden syyskuussa Riihimäen Teatterin lavasteissa, oli aiheena Orvokki Aution klassikkonäytelmä Pesärikko. Nyt jutunjuurenaan on aivan toisentyyppinen klassikko: Maria Jotunin Miehen kylkiluu.

– Kun Pesärikko oli Länsi-Suomen ja Pohjanmaan rytmiä, niin Miehen kylkiluun poljento menee itäisillä painotuksilla, sanoo Roiha.

– Pesärikossa oli selkeä sana ja se sana löi. Jotunin näytelmässä puhe kaarittelee. Hänellä on sillä tavalla savolainen tapa puhua.

 

Näytelmien niputtaminen johtuu siitä, että ne molemmat ovat Mikko Roihan ja kahdeksan eri teatterin yhteistyönä syntyneitä tuotantoja. Ohjaaja kertoo, että Pesärikon näki 10 000–15 000 katsojaa.

– Monet teatterit arkailivat ottaa ohjelmistoonsa Pesärikkoa, mutta heti kun sen onnistumisesta tuli tieto, niin puhelin rupesi soimaan, että vieläkö pääsee mukaan.

Miehen kylkiluulle on buukattuna lähes sata esityskertaa tämän syksyn, talven ja kevään aikana. Sillä on jo ollut ensi-iltansa Berliinissä, Kouvolassa ja Kotkassa.

Tänään vuorossa on Riihimäki, mistä näytelmän matka jatkuu Kuopioon Tanssiteatteri Minimiin sekä Jyväskylän ja Turun Kaupunginteattereihin.

 

Maria Jotuni kirjoitti toisen näytelmänsä juuri ennen sisällissotaa. Suomen poliittista tilannetta teksti ei heijastele millään tavalla.

– Ja on ihanaa, että niin on, koska komediassa on hirveän iso lämpö, sanoo Roiha.

Tässä tapauksessa lämpö ei kuitenkaan ole synonyymi latteudelle tai särmättömyydelle.

– Jotuni on sillä lailla ristiriitainen, että hän sanoo yhtä, mutta ottaa sanomisensa lauseen lopussa heti takaisin, luonnehtii Roiha, joka on myös sovittanut näytelmän.

 

Vaikka Roiha ei ole rakentamassa näytelmien sarjaa, avioliitto aiheena ei tunnu jättävän häntä rauhaan.

– Temaattisesti näytelmässä on kyse meidän lähihistorian avioelämästä ja -käsityksestä. Millaista on ollut avio- ja rakkauselämä Kekkosen aikaan?

Roiha uskoo, että juuri tämä lähestymistapa, oman lapsuuden ja vanhempien nuoruuden ajan intiimit asiat, antaa paljon esitetylle klassikolle sen Roihas-mausteen.

– Varmaan yritän sitä kautta jallittaa kokemusta, että näistä asioista minut on rakennettu. Ja näistä asioista on Suomi rakennettu.

 

Näytelmän seitsemän näyttelijää tulevat eri puolilta Suomea. Ryhmä harjoitteli kesällä kuuden helleviikon ajan Roihan kotikaupungissa Berliinissä.

Riihimäen Teatterista mukana Maija Siljander.

– Meillä natsasi heti tosi hyvin yhteen. Tämä on ollut erittäin virkistävä ja ihana kokemus, sanoo Siljander.

Teatteri Eurooppa Neljässä ja Jyväskylän Kaupunginteatterissa näyttelevä Paavo Honkimäki komppaa kollegaansa.

– Meillä oli toukokuussa täällä lukuharjoitus, ja olo oli välittömästi sellainen kuin olisimme tehneet töitä yhdessä aina.

 

Roiha luonnehtii Miehen kylkiluuta yhdistelmäksi maalaiskomediaa ja porvarillista farssia. Naurattaako se, on kuitenkin kiinni kunkin näytöksen yleisöstä.

– Tietenkin toivomme, että esitys herättää yleisössä vastakaikua, koska se on tehty rakkaudesta Suomen kansaa kohtaan, sanoo ohjaaja.

– Jos saamme suvaitsevaisuutta lisättyä edes muutaman tunnin ajaksi, katsomme onnistuneemme. HÄSA

Miehen kylkiluun ensi-ilta Riihimäen Teatterissa tänään kello 19. Näytöksiä 8.12. asti.Katso videowww.hameensanomat.fi

Ihmissuhdekiemuroita

Maria Jotunin toinen näytelmä.

Sai ensi-iltansa Suomen kansallisteatterissa vuonna

1914

Yksi esitetyimpiä komedioita Suomessa.

Jotuni sai näytelmäänsä aiheen ikkunasta näkemästään hattupäisestä maalaisnaisesta ja lehdestä lukemastaan tarinasta apteekkarista, joka kosi vaimoaan toistamiseen.

Sijoittuu pienelle paikkakunnalle, jossa naiset ottavat rakkausasioissa ohjat käsiinsä.

Orvo Saarikivi ja Hugo Hytönen ohjasivat näytelmästä elokuvan vuonna 1937. Rooleissa mm. Helena Kara ja Kaarlo Kytö.