Kanta-Häme

Miekkailua ilman mustelmia ja ruhjeita

Panssari ei helähdä tai kolahda miekan iskusta. Ääni muistuttaa enemmänkin läiskäytystä. Pläts tai poff, ehkä juuri sen takia lajin nimi on boffaus.

Taistelu on varsin hikistä hommaa. Rengaspanssari painaa useamman kilon, ja kilvelläkin on painonsa. Miekka sen sijaan on kevyt ja pehmeä. Yksi taistelupäivä kuluttaa kalorilaskurin mukaan yhtä paljon energiaa kuin maratonjuoksu, ainakin jos uskomme Tapio Suontakasta. Hänellä on kokemusta molemmista.

Suontakanen kuuluu Etelän Imperiumiksi ristittyyn joukkueeseen ja järjestää tänä vuonna Sotahuuto-tapahtumaa Hämeenlinnan Kalvolassa Rimmilän kylässä huomisesta alkaen. Sotahuudon juuret ovat historiassa, sillä tapahtuman juonessa taistelut ajoittuvat anglosaksisen dynastian loppuvuosille Etherel Neuvottoman valtakauteen 1 000-luvun alussa.

Sotahuutoa ei kuitenkaan ole järjestetty aivan Etherel Neuvottoman kuninkuudesta asti, vaan vuodesta 2005. Silloin mukana oli noin 200 harrastajaa. Tänä vuonna paikalle odotetaan yli 600 soturia.

Historia on tärkeä osa boffausta eli pehmomiekkailua. Suontakanen arvioi, että jokainen boffaaja on jollakin tasolla kiinnostunut historiasta, toisille se on tärkein osa harrastusta.

– Osa boffaajista harrastaa historiaa. Tapahtuman ajan he nukkuvat historiallisissa teltoissa ja laittavat ruokansa historiallisesti, Suontakanen kertoo.

Suuri osa harrastusta on myös historiallisten panssareiden ja asujen askartelu. Useille harrastajille kyse on kuitenkin ennen kaikkea kunnon ylläpitämisestä tai kilpaurheilusta. Suontakasella ja hänen joukkuekaverillansa Taneli Härmällä on vuosien kokemus joukkueurheilusta. Suontakasen leipälaji oli jalkapallo siihen asti, kunnes hän aloitti boffauksen.

Boffauskin on ennen kaikkea joukkuelaji. Taisteluissa pitää osata toimia joukkueena.

Härmä taas on entinen pesäpalloilija. Tahko Pihkalan kehittämä kansallispeli ja pehmomiekkailu ovat osittain samankaltaisia. Molemmissa mallinnetaan sotaa.

Larppaus eli live-roolipelaaminen on tullut tutuksi monelle suomalaiselle tutuksi 1980-luvun jälkeen.

Boffaus kehittyi aikoinaan larppiharrastuksesta. Osa pelaajista ei halunnut eläytyä henkilöön kokonaisen viikonlopun ajan vain päästäkseen taistelemaan pari kertaa.

Nykyiset boffaajat ovat siis verenjanoisimpien larppaajien jälkeläisiä, niiden, jotka halusivat vain mättää.

Tappelua ei kuitenkaan jaksa loputtomiin, sillä kaikilla harrastajilla ei ole maratoonarin kuntoa. Pisimmillään skenaariot kestävät noin tunnin.

Skenaariolla tarkoitetaan boffauksessa yhtä taistelua. Niissä suoritetaan erilaisia tehtäviä, esimerkiksi armeijoiden kohtaamisia kentillä, metsissä tai linnoissa.

Yksinkertaisimmillaan skenaarioiden idea on tuhota vastustajan armeija, mutta joissakin tehtävissä tarvitaan luovuutta, esimerkiksi lipunryöstön muodossa.

Tuhoaminen on avain voittoon boffaamisessa.

Solumuovista ja teipistä rakennetulla miekalla ei kuitenkaan harrastajien onneksi katkota raajoja tai mestata kilpakavereita. Pehmustetun säilän isku nimittäin ei jätä ruhjeita kehoon.

Tuhoaminen perustuu sääntöihin, joita pelaajat noudattavat tunnollisesti. Isku raajaan tarkoittaa, ettei samaa raajaa saa enää käyttää. Esimerkiksi jalkaan tulleen tömäyksen jälkeen saa hyppiä ainoastaan yhdellä jalalla.

Isku vartaloon tai päähän vie hengen heti, paitsi jos käyttää panssaria. Silloin saa yhden elämäpisteen lisää, joten kuolemaan vaaditaan kaksi hyvin kohdistettua iskua.

– Laji perustuu tällä hetkellä herrasmiessääntöihin. Jos joku yksilö ei pysty millään suorittamaan sääntöjen mukaan, Sotahuudon järjestäjillä on oikeus poistaa hänet pelistä. Niin ei tosin ole tainnut käydä vielä kertaakaan, eikä toivottavasti käy, Suontakanen kertoo.

1 000-luvun lopussa Kalvolassa elettiin myöhäisrautakautta. Vuonna 2018 Kalvolassa eletään solumuovikautta.

Pehmeä muovi on materiaalina varsin taipuisa – sillä siitä voi takoa esimerkiksi miekan, keihään, kirveen tai nuolia.

Sotahuudossa on vuosien varrella näkynyt myös sotakoneita, kuten katapultteja. Nekin ampuvat vaahtomuovisen pallon tarkoituksenaan tuhota vastustajansa. Toisinaan historiallista viitekehystä on myös venytetty, sillä tapahtumassa on nähty paineilmalla toimivia tykkejä ja pistooleja.

Voisi sanoa, että vain mielikuvitus on rajana. Ja lompakko, sillä aseiden materiaaleihin kuluu rahaa ja aikaa rautakaupassa. HÄSA