Kanta-Häme

Mielenterveyshäiriö on ainakin joka viidennellä nuorella

Noin joka kymmenes eteläsuomalainen nuori kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvitys. Valtakunnallisesti noin joka viidennellä tai jopa joka neljännellä nuorella on todettu jokin mielenterveyden häiriö.

Mielenterveysoireista kärsivät nuoret saavat apua koulu- ja opiskeluhuollosta. Hämeenlinnan kouluterveydenhuollon palveluesimies Sari Tuomivaara uskoo, että lapset ja nuoret hakevat nykyään herkemmin apua ja uskaltavat puhua pahasta olostaan.

Samaa mieltä on palvelupäällikkö Marika Paasikoski-Junninen lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen palveluista.

– Yleinen tietoisuus mielenterveyden häiriöistä on kasvanut. On selvää, että myös lapsilla ja nuorilla on ahdistusta ja muita psykosomaattisia oireita, joita pitää hoitaa.

Vuoden 2013 lopussa voimaantullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on parantanut erityisesti kouluterveydenhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuutta peruskouluissa.

Paasikoski-Junnisen mukaan laki on tuonut myös Hämeenlinnan oppilashuoltoon lisää resursseja. Kaupungin alakouluilla on pääsy psykologille, mutta yläkoululaiset pääsevät ensin kuraattorille. Nuorille on tarjolla oppilashuollon lisäksi myös muita tukipalveluita.

Aluehallintoviraston selvityksen mukaan opiskeluhuoltopalveluja on edelleen tarjolla liian vähän, mutta laki on tuonut Hämeenlinnaan psykologin myös lukiolaisten avuksi.

Sari Tuomivaaran mukaan myös Tavastian ammattiopiston opiskelijoilla on nyt pääsy psykologille, kun ennen he kävivät nuorten terveysneuvontapisteellä. Vaikka valtakunnallisesti ammatillisten oppilaitosten opiskeluhuoltopalvelut ovat heikentyneet, Tavastian ammattiopistossa on Tuomivaaran mielestä parempi tilanne kuin pitkään aikaan.

– Väittäisin, että Hämeenlinnassa eri koulutusasteiden oppilaiden mielenterveyspalvelut ovat hyvällä tasolla. Parannusta on tapahtunut 3–4 vuoden takaiseen.

Suurin osa aluehallintoviraston kyselyyn vastanneista nuorista koki, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin pääsy on melko tai erittäin helppoa.

Paasikoski-Junnisen mukaan Hämeenlinnassa palvelut saavuttavat mielenterveysoireiset oppilaat hyvin. Kaupungin oppilashuollon viidellä psykologilla ja neljällä kuraattorilla riittää töitä, kun heidän vastuullaan on perusopetuksen noin 6 500 lasta ja nuorta.

– Osa osaa hakeutua itse palveluihin ja osalla apua hakevat vanhemmat. Myös kouluhenkilökunta ja terveydenhoitajat ovat tärkeässä asemassa. Uusi laki edellyttää yksilöllistä oppilashuoltoa, jonka järjestämisestä koko koulun väki on vastuussa.

Uusi laki on tuonut mukanaan myös määräajan palveluun pääsyssä. Lapsen tai nuoren tulee päästä koulu- tai opiskeluhuoltoon kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavan päivänä ja kiireettömässä tapauksessa seitsemän koulupäivän sisällä.

Paasikoski-Junnisen mukaan Hämeenlinnassa ei täysin päästä määräaikaan kiireettömissä tapauksissa, mutta aikoja seurataan tarkasti.

– Määräaikaan päästään, kun tapaus on kiireellinen. Oppilaaseen ja tämän perheeseen otetaan kyllä yhteyttä seitsemän päivän sisällä, vaikka ensimmäinen tapaaminen ei määräajassa järjestäytyisi. Kaikki eivät tarvitse käyntejä heti. HÄSA