Kanta-Häme

Mielipide: Meillä on yhteinen vihollinen

Krista Heikkilä järjesteli EU:n ruokakasseja Tammelassa syyskuussa vuonna 2010. Kuva: Seppo Pessinen

Eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa, mutta vaalihuuman merkit ovat nähtävissä. Mitä tahansa ensi keväänä tapahtuukin, meidän tulisi muistaa yli puoluerajojen – meillä on yhteinen vihollinen.

Se vihollinen on terveys- ja varallisuuserojen kuilun kasvu. Eri ryhmittymät puhuvat siitä eri painotuksin ja eri ilmenemismuodoista, mutta kyse on samasta asiasta.

Nämä ongelmat ilmenevät näkyvästi niin syrjäytyneisyytenä, työkyvyttömyytenä, lastensuojelun kustannusten nousuna, matalana syntyvyytenä, Pisa-tulosten heikentymisenä ja yleisenä vastakkain asetteluna.

Pelko huomisesta luo alustan myös radikalismille. Kenen etu on kansan jakautuminen? Ei kenenkään, tarvitaan ymmärrystä ja sillanrakentajia: aitoa dialogia ilman tarkoituksenomaista väärinymmärrystä.

Kaikilla puolueilla on sanansa sanottavana näistä asioista, jokainen haluaisi ratkaista ongelmia ja päästä loistamaan.

Asia ei ratkea minkään yksittäisen ryhmittymän päätöksillä. Yhteistyö ja kansan edun näkeminen oman egoistisen ammatti- ja poliitikko identiteetin yli on paikallaan, nyt ei kisata, vaan ratkotaan ongelmia.

Demokratiaan kuuluvat kompromissit, yhden valtaa kutsutaan diktatuuriksi.

Yhdessä rakentamalla löydetään myös monipuolisempia ratkaisuja. Vai onko se aina niin, että sinä olet oikeassa ja kaikki muut väärässä? Elämässä, ikävä kyllä, on hyvin paljon harmaan sävyjä, pidimme siitä tai emme.

Ensi vaalikaudella luodaan pohjaa tulevaisuuden yhteiskunnalle.

Kuka on ohjaksissa ja ketkä ovat päättämässä, on kansasta kiinni. Valitkaa hyvin!

Jos maakuntauudistus saadaan aikaan, on äänenne niissä vaaleissa vieläkin tärkeämpi. Silloin ei kannata nukkua! Mitäpä, jos ottaisit kaverin ensi vuonna uurnille mukaan? Juuri sen, jolle on ”ihan sama, eikä kiinnosta”. Koska tosiasiassa: se ei ole ihan sama.

Teillä on sana sanottavana ja mahdollisuus vaikuttaa, käyttäkää sitä mahdollisuutta.

Entisellä lukioaikaisella historian opettajallani oli tapana sanoa: ”jos ei äänestäminen kiinnosta, niin ilmoittaudun vapaaehtoiseksi diktaattoriksi.”

Pidetään demokratiasta kiinni, yhdessä!

Heidi Leinonen(sd.)Hämeenlinna