Kirsi (kuvassa) ja Timo Rahkosen tyrnifarmi on pieni, mutta se tuottaa yhden satokauden aikana jopa parisataa kiloa marjaa. Tyrniä poimiessa täytyy olla varovainen, sillä pensaissa on paljon teräviä piikkejä.
Kanta-Häme Hausjärvi

Mielipiteitä jakavan superruoka tyrnin satokaudet alkoivat – ”En osta enää ulkomaisia hedelmiä”

Mielipiteitä jakavan superruoka tyrnin satokaudet alkoivat. Oranssia ja hapanta mutta terveellistä marjaa voi pian kerätä itse tai ostaa tuoreeltaan viljelijöiltä.

Tyrnimarjan satokaudet pyörähtivät käyntiin. Luonnonvaraista tyrniä kehotetaan kerättäväksi vasta lokakuussa, mutta joidenkin viljeltyjen tyrnilajikkeiden uusia marjoja voi jo saada.

Ryttyläläisten tyrninviljelijöiden Kirsi ja Timo Rahkosen sato on ollut valmista poimittavaksi lauantaista lähtien.

– Satokausi on tosi lyhyt, ihan pari viikkoa. Saamme marjaa noin muutama sataa kiloa, se on aika tavallinen sato, Kirsi Rahkonen sanoo.

He ryhtyivät viljelemään tyrniä 2000-luvun alussa, koska Kirsi Rahkonen halusi itselleen mukavan työn kesäkausien ajaksi.

– Kasvatimme ensiksi ulkomaalaisia lajikkeita, mutta ne eivät kestäneet Suomen ilmastoa. Nykyään tyrnimme on täysin luomua, hän kertoo.

Todella happaman, pahanmakuiseksikin kutsutun tyrnin ravintoarvo on korkea.

Ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja. Jo vajaat 50 grammaa tyrniä riittää täyttämään aikuisen C-vitamiinin päivittäisen tarpeen – oranssi marja vetää sen määrässä vertoja jopa appelsiineille.

Tyrnit ehkäisevät flunssaa ja tukevat tutkitusti sydän- ja verisuoniterveyttä.

– En osta enää ollenkaan ulkomaisia hedelmiä, Kirsi Rahkonen sanoo.

Liika C-vitamiini saa tosin vatsan jylläämään.

– Eräs vuodepotilas kertoi käyttäneensä tyrniä ummetuslääkkeenä, Kirsi Rahkonen sanoo naurahtaen.

Terveellisen ruokavalion, luomun ja superruokien suosion kasvu viime vuosina on ollut tyrninviljelijälle siunaus.

– Kun myimme 2000-luvun alussa ensimmäisiä satojamme, jouduimme aina selittämään ostajille tarkkaan, miten sitä voisi käyttää, Kirsi Rahkonen sanoo.

Nykyään tyrni tunnetaan, ja Rahkosten asiakkaina on kaikenikäisiä ihmisiä nuorista eläkeläisiin. Kun suosittu bloggaaja tekee terveellistä smoothieta, monet seuraavat perässä.

– Vuonna 2005 ostajat olivat vielä pääosin eläkeläisiä.

Rahkosten marjoja voi poimia itse tai tilata valmiiksi kerättyinä. He myyvät tyrniään monissa kaupungeissa suoraan kuluttajalle Reko-lähiruokarenkaiden kautta.

Heidän tyrniään ostetaan paljon Uudeltamaalta. Hämeenlinnassa suosio on alhaisempaa.

– Kanta-Hämeessä mennään ehkä mieluummin itse marjastamaan, Kirsi Rahkonen kertoo.

Rahkoset haluavat pitää tyrnibisneksensä pienenä, jotta jaksavat hoitaa pensaat ja poimia marjat.

– Aina on myös se riski, että jokin kaunis päivä myyrä syö puiden juuret tai uusi tauti tappaa sadon.

Tyrniä kohtaan ennakkoluuloja omaaville Kirsi Rahkonen suosittelee maistelemista.

– Kaikki pelkäävät, että se on pahaa, mutta kaikki myös yllättyvät. Ehkä markkinoilla on tyrnituotteita, jotka eivät ole kovin hyviä. HäSa

Tyrni

Tyrni eli hopeatyrni (Hippophaë rhamnoides) on hopeapensaskasveihin kuuluva piikikäs, C-vitamiinipitoisia marjoja tuottava pensas tai puumainen pensas.

Kasvaa luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla.

Tarvitsee runsaasti valoa, eikä se kestä muiden kasvien varjostusta.

Pölyttyy tuulessa. Kaksikotinen, eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa. Tyrniä viljellessä tarvitaan sekä marjoja tuottavia että pölyttäviä lajikkeita.

Tunnettuja tyrnilajikkeita ovat Raisa, Rudolf, Tarmo, Terhi ja Tytti. Rudolf ja Tarmo ovat pölyttäjiä.

Lähteet: Kirsi Rahkonen, luontoon.fi, Wikipedia.fiKirsi Rahkosen suosikkitapa käyttää tyrniä

Smoothiet. Esimerkiksi mansikoiden, mustikoiden, banaanien ja veden tai jugurtin sekaan voi lisätä hieman kuivattua nokkosta sekä kourallisen tyrniä. Vitamiinipommi on valmis.

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930