Kanta-Häme

Mies, joka löysäisi yritysjohtajan kravattia

 

Onko tämä vitsi? Ei ihan, vastaa mies, yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki – ja nyt puhutaan miehen tittelistä.
 
– Se on vain puoliksi vitsi. Yritän potkia sillä vastaan liian vakavia titteleitä, toimialajohtajia sun muita, joita yrityselämä on pullollaan, Tuulenmäki selittää, täysin vakavana.
 
– Liiketoiminnan suurin paradoksi on, että kaikki haluavat olla niin uskottavia. Sellainen yritys, joka on tismalleen samanlainen kuin kaikki muutkin, ei vain ole uskottava, hän jatkaa.
 
Anssi Tuulenmäen oma titteli on kahden olemassa olevan tittelin risteytys. Hyvän tittelin pitäisi Tuulenmäen mielestä kertoa, mitä ihminen tekee. Lisäksi sen pitäisi herättää tunteita. Mutta mitä sitten tekee yli-innovaatioaktivisti? Paitsi, että kiertää erilaisissa tilaisuuksissa innostamassa ihmisiä?
 
Tuulenmäki vetää Aalto-yliopistossa toisinajatteluun ja ennen kaikkea toisin tekemiseen keskittynyttä tutkimusryhmää. Tavoitteena on kehittää yrityksille aivan uudenlaisia toimintatapoja.
 
Erottaudu massasta!
Nyt ilmassa on lievää turhautuneisuutta. Se johtuu siitä, että Tuulenmäki panisi mieluusti vaikka koko suomalaisen työelämän remonttiin.
 
– On liikaa kokouksia, kyttäämistä ja prosesseja. Työelämä ei ole unelmiin tai ainutlaatuisiin töihin kannustavaa.
 
Uniikki. Ainutlaatuinen. Tämä toistuu Tuulenmäen puheen virrassa jatkuvasti. Hänen mielestään työelämän pitäisi tunnustaa ihmisten ainutlaatuisuus, mutta toisaalta myös yritysten pitäisi pyrkiä tekemään itsestään tai tuotteistaan uniikkeja. Kravattia voisi vähän löysätä, massasta voisi erottautua.
 
Nyt on pakko huutaa ”hep!”. Yli-innovaatioaktivisti Tuulenmäki lähtee nimittäin liihottelemaan visioissaan korkealla. Jalat eivät enää kosketa maata. Vai koskettavatko sittenkin?
 
– No ajatellaan nyt vaikka apteekkeja, nehän toimivat hyvin samalla tavalla. Miksi ihmiset tulevat apteekkeihin, kysyy Tuulenmäki.
 
Saman kysymyksen hän on esittänyt myös joukolle apteekkareita. No pilleriä hakemaan, tietenkin, oli ensimmäinen vastaus. Kun Tuulenmäki haastoi apteekkarit ajattelemaan asiaa syvemmin, alkoi syitä löytyä muitakin: apteekkiin tullaan pidemmän ja terveemmän elämän perässä, hyvinvointia hakemaan, kauneutta vaalimaan.
 
– Varmasti meillä jokaisella olisi asiaa vaikka joka päivä Pidempi elämä oy:öön, jos sellainen olisi olemassa.
 
Ajattele toisin!
Mutta miten ihmeessä Tuulenmäen rajoja rikkova ajattelutapa sopii nykypäivään, työelämään, joka panee ihmiset tarraamaan lähes epätoivon vimmalla työpaikkansa liepeeseen? Syksy on tiennyt yt-uutisia toisensa perään. Varmaa työpaikkaa ei enää ole olemassakaan.
 
– No eihän se sovikaan, huokaisee Tuulenmäki.
 
Vaikka voisi kyllä sopia. Miksei kriisiaikoja nähdä yrityksissä mieluumminkin mahdollisuuksina? Miksi valitaan helpoin tie ja irtisanotaan? Siksikö, kun muutkin niin tekevät?
 
Voisiko asioita ajatella toisin päin, kysyy Tuulenmäki. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tapaus Metso. Yhtiö on ilmoittanut noin 600 henkilön vähennystarpeesta, kun samaan aikaan on päätetty isoista osingoista.
 
– Mitä jos rahan olisikin sijoittanut työntekijöihin niin, että irtisanomisuhan alla oleville olisi annettu vuosi aikaa löytää uutta liiketoimintaa ja kasvua, tai edes säästöjä. Tämä olisi voitu julkistaa samalla kun muut julkaisevat irtisanomisia. Se olisi ollut kova statement tilanteessa, jossa kaikki toimivat samalla tavalla.
 
Kokeile käytännössä!
Ja sitten olisi vielä yksi asia.
 
Tuulenmäkeä nimittäin jurppii suomalaisten syvä suunnitelmallisuus. Asiat hiotaan paperilla lähes täydellisyyteen asti, mutta harvemmin kukaan koskaan kokeilee, toimivatko suunnitelmat käytännössä.
 
– Suomi on suunnittelun suurvalta, mutta kokeilemisessa olemme huonompia. Aidosti uusia juttuja ei pysty samaan aikaan pelkällä suunnittelulla, vaan tarvitaan kokeiluja. Eihän uimaankaan opi ilman kokeilemista!
 
Tuulenmäen mielestä Suomella olisi kaikki edellytykset olla maailman paras kokeilemalla kehittämisen saralla. Esimerkiksi valtionhallintoon Tuulenmäki kaipaisi eräänlaisia ”nopean kokeilun joukkoja”.
 
– Eihän kuntarakenneuudistusta tai vastaavia pysty suunnittelupöydällä tekemään, hän sanoo. (HäSa)