Kanta-Häme

Mieskuoron perustaja V.K. Narvo oli todellinen monitoimimies

 

Hämeenlinnan Mieskuoro juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi kuoron arkistoja on pengottu tavallista ahkerammin. Yksi konkreettista löydöksistä on, että kuoron perustajiin kuuluneen Vilho Kustaa Narvon (1894–1971) kuorolaulutoiminnasta saama kunniamerkkikokoelma ei kalpene valtakunnallisessa vertailussakaan. Narvon kaikkien kunniamerkkien tarkkaa taustaa ei saatu edes selville.
 
– V.K. Narvo oli aikoinaan todellinen monitoimimies, Kuorotoiminnassakin hän ehti moneen paikkaan, Narvon kunniamerkkikokoelmaa tutkinut Mieskuoron senioreiden laulunjohtaja Oskari Kosola kertoo. 
 
Mieskuoro sai kunniamerkkikokoelman lahjoituksena Narvon perikunnalta.
 
Mieskuoron perustajiin kuulunut Narvo oli pitkäaikainen (1931–64) Hämeen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja. Kuorotoiminnan ohella puuhakas mies ehti toimia muun muassa Hämeenlinnan Tarmossa, Tiikereissä, Keilailuliitossa sekä Uimaseurassa. Tämän lisäksi hän oli huipputason ampuja ja aktiivinen purjehtija, joten ainakaan harrastuksista ei miehellä ollut pulaa.
 
Oskari Kosola sai ansiomerkkikokoelmasta selville sen, että Narvo pokkasi ansiomerkit aikoinaan muun muassa Sulasolilta, Mieskuoroliitolta, Suomen laululta, Laulumiehiltä,  Viipurin Laulu-Veikoilta, Helsingin Poliisilaulajilta, Almenna Songilta,Syvärin kuorolta ja Karjalan kuorolta. Kaksi viimeistä on ns. rintakuoroja toisen maailmansodan ajalta.
 
– Kun tietää, että jokaisella kuorolla on selkeät säännöt kunniamerkkien luovuttamisesta, Narvon kokoelma on erittäin harvinaislaatuinen, Oskari Kosola sanoo.
 
Vaikka suurin osa merkkien alkuperästä selvisi, jäi vieläkin pari tunnustusta hämärän peittoon.
– Mistään ei löytynyt tietoa merkkien alkuperästä, Kosola sanoo.
 
Perinteet säilyvät
 
Hämeenlinnan Mieskuoro perustettiin vuonna 1922. V.K. Narvon aloitteesta syntyi ensin ”Kerhokvartetti”, joka muuttui jo muutamien kuukausien kuluttua ”Kerho-Kuoroksi”. 1928 nimeksi tuli Suojeluskunnan kuoro. Vuonna 1944 nimi vaihtui pakon sanelemana Hämeenlinnan Mieskuoroksi. Mieskuoron seniorikuoro perustettiin puolestaan 1978.
 
Mieskuoro konsertoi julkisesti ensimmäisen kerran jo vuoden 1924 keväällä. Narvo oli jo silloin kuoron solisti, kuten hyvin usein jatkossakin.
 
– Nyt meitä on sekä ”poikakuorossa” että ”ukkokuorossa” noin neljäkymmentä laulajaa, seniorikuoron puuhamiehiin kuuluva Heikki Kilpeläinen kertoo.
 
Mieskuoroperinteet jatkuvat monilta osin samanlaisina kuin 90 vuotta sitten. Harjoitukset ovat samalla tavalla kerran viikossa, jopa ohjelmistossa on samoja lauluja kuin dokumenttien mukaan oli 1920-luvun alussa.
 
– ”Olav Tryggvasson” , ”Iltatunnelma” tai ”Vieno tuuli” soi samalla tavalla nyt kuin 90 vuotta sitten, Kosola vakuuttaa.
 
”Poikakuoron” ja ”ukkokuoron” suurin ero on siinä, että vanhemman polven laulajien ohjelmisto on suppeampi.
 
– Ei enää jaksa ja pysty kaikkea sitä, mihin nuorempana ääni antoi myöten, Heikki Kilpeläinen kertoo.
 
Mieskuoron senioreissa on tälläkin hetkellä mukana yli 90-vuotiaita laulajia, heistä kolme sotiemme veteraaneja.