Kanta-Häme

Mihin firman piikki venyy? - "Juttuja on monenlaisia ja huhuja kiertää"

Verovähennyskelpoisten hankintojen tulee kytkeytyä yksinomaan yrityksen liiketoimintaan. Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja ampuu alas jutut, joiden mukaan yrittäjät hankkivat firman nimiin sitä sun tätä.

– Firman piikkiin, firman piikkiin!

Riihimäkeläinen näyttelijä Aku Hirviniemi iski keväällä 2011 kansan tajuntaan hokemalla samaa viikosta toiseen lauantai-illan parhaaseen katseluaikaan.

Hirviniemen luoma rakennusmestari Timo Harjakainen sijoittui Putous-viihdeohjelman Vuoden sketsihahmo -kisassa kakkossijalle ja vei Hirviniemeä myös viihdytyskeikoille muun muassa yritysten pikkujouluihin – joita mainostettiin juhlittavan firman piikkiin, tietenkin.

Liityttävä tulonhankintaan

Mutta mitä kaikkea saa laittaa firman piikkiin?

Verohallinnon yritysveroyksikön valvontapäällikkö Sanna Savolainen painottaa, että minkä tahansa verovähennyskelpoisen hankinnan pitää liittyä liiketoimintaan eli tulon hankkimiseen tai sen säilyttämiseen.

Verotuksessa saa vähentää 50 prosenttia edustusmenoista, kun ne kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin tahoihin ja ovat esimerkiksi asiakkaisiin tai liiketuttaviin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja.

– Juttuja on monenlaisia ja huhuja kiertää, mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa, että jos henkilöllä on yritys, saa kaiken mahdollisen firman piikkiin. Sen pitää liittyä yksinomaan yrityksen toimintaan, painottaa lakiasiainjohtaja Vesa Korpela Veronmaksajain keskusliitosta.

– Mitään yrittäjän 50-vuotisjuhlien kuluja ei voi firman piikkiin pistää, ellei siellä sitten ole yritysvieraita. Siltä osin kuin siellä on sukulaisia tai kavereita, se on yksityiskulua, Korpela jatkaa.

Suurin osa toimii oikein

Lakiasiainjohtaja Korpela haluaa korostaa, että hänen näppituntumansa perusteella suomalaiset yrittäjät pyrkivät toimimaan sääntöjen mukaan.

– Veroista ehkä jupistaan, mutta suurin osa haluaa toimia oikein.

Korpela myös muistuttaa, että jos yrittäjällä on halua kokeilla kepillä jäätä tai lähteä venyttämään rajoja, sillä voi olla lyhyet jäljet.

– Jos joko tietämättömyyttä, tyhmyyttä tai ahneutta kirjanpitoon laitetaan sellaista, mikä ei sinne kuulu, ne ovat ensimmäisiä asioita, jotka katsotaan verotarkastuksessa: toimitusjohtaja-omistajan luottokorttimaksut, mitä firman autoilla tehdään ja niin poispäin.

Valvontapäällikkö Savolainen sanoo, että jos jokin yrityksen hankinta ei ole päätynyt yrityksen käyttöön, vaan osakkaan omaan, osakeyhtiöiden kohdalla kyse on peitellystä osingonjaosta, mistä seurauksena määrätään veronkorotus. Törkeissä tapauksissa kyseessä voi olla myös rikos.

Tarvittaessa kuitti kerrallaan

Jos yrityksen rahankäytössä jokin askarruttaa viranomaisia, veroilmoituksen käsittelyn yhteydessä voidaan tarvittaessa pyytää erillistä selvitystä. Jos yritykseen tehdään verotarkastus, siinä yhteydessä kuluja voidaan käydä läpi todiste eli kuitti kerrallaan.

Sanna Savolainen ei pysty ”valvonnallisista syistä” kertomaan tarkemmin, millaiset merkit soittavat Verohallinnossa hälytyskelloja ja saattavat viedä yrityksen tarkempaan syyniin.

Savolaisen mukaan ei ole olemassa tilastotietoa siitä, käyttääkö jokin tietty toimiala erityisen paljon verovähennyksiä edustusmenoihin.

Kyse pienistä asioista

Vesa Korpela kertoo, että Veronmaksajain keskusliitto saa säännöllisesti kyselyitä yrityksiltä aiheeseen liittyen.

– Nämä liittyvät olennaisesti jokaisen yrityksen toimintaan. Varsinkin käytännön ihmiset eli kirjanpitäjät näiden kanssa raapivat päätään, mikä on mitäkin, hän kertoo.

Hänen mukaansa kokonaisuutena kyse on kuitenkin pienistä asioista.

– Kyllähän se on promillen kymmenyksiä veronalaisista tuloista, mitä näitä edustuskuluja vähennetään verotuksessa. Paljon suurempia ongelmia ovat ne, jotka laistavat koko kirjanpidon ja toimivat pimeällä alueella. Tämä ei ole missään suhteessa siihen ongelmaan, Korpela sanoo.

Suurin asioita tiukempaan suuntaan vienyt seikka on kuitenkin muuttunut yrityskulttuuri. Se on merkinnyt leikkuria firmojen edustuskuluihin.

– Näistä kuuluisista 70-luvun kosteista lounaista ei tänä päivänä enää puhuta. HäSa

Esimerkkitapauksia

Korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa 2013 antamat kolme vuosikirjapäätöstä selventävät arviointia siitä, ovatko rajatulle ryhmälle pidettävien edustus- ja markkinointitilaisuuksien kulut vähennyskelpoisia.

Esimerkki 1

Kustannusyhtiö järjesti oppikirjojen esittelytilaisuuksia opettajille iltaisin ja viikonloppuisin. Kustannusyhtiöllä oli oikeus vähentää palvelujen hintaan sisältyvä arvonlisävero, jotka yhtiö oli hankkinut tilaisuuksiin tavanomaista tarjoilua varten. Tällä tarkoitettiin kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai vastaavaa lounastarjoilua ruokajuomineen. Varsinaisen ohjelman jälkeen järjestetyistä illallis- ja cocktailtilaisuuksista aiheutuneet kulut olivat edustuskuluja, joiden osalta yhtiöllä ei ollut vähennysoikeutta.

Esimerkki 2

Lääkeyhtiö järjesti lääke-esittelyjä ja tuotekoulutustilaisuuksia lääkäreille ja muulle terveydenhuoltohenkilökunnalle. Yhtiö tarjoili tilaisuuksien yhteydessä osallistujille kahvia ja kahvileipää sekä koulutustilaisuuksissa myös buffet-tyyppisiä lounaita. Yhtiöllä oli oikeus vähentää tilaisuuksien järjestämiseen ja niihin liittyvän tavanomaisen tarjoilun hintaan sisältyvät arvonlisäverot.

Esimerkki 3

Osakeyhtiö järjesti vuosittain kauppiaspäiviä eri tuotemerkkien itsenäisille jälleenmyyjille. Yhtiö sai vähentää menot kokonaan siltä osin kuin ne olivat aiheutuneet liiketoimintaan kuuluvan varsinaisen kokousohjelmaosuuden järjestämisestä ja siihen liittyvästä tavanomaisesta tarjoilusta. Kokousohjelman jälkeen järjestetyt iltaohjelmatilaisuudet sekä seuraavana päivänä järjestetyt aamusaunat tarjoiluineen olivat edustustilaisuuksia, joiden osalta kulut olivat yhtiön edustusmenoja, kuten myös osallistujien yöpymisestä aiheutuneet kustannukset.

Otsikkoon lisätty sitaatti klo 8.35.