Kanta-Häme

Mika Hakkarainen puhuu viittomakielisten oikeuksien puolesta: "Kuvittele, ettet tiedä, mistä lääkärikierrolla keskustellaan"

Mika Hakkarainen vaatii viittomakielisille tulkkausta sairaalassa. Hänen mukaansa toimenpiteitä on jopa peruttu tulkin puutteen vuoksi.
Mika Hakkarainen penää sairaalalta muutoksia kuurojen tulkkauspalveluihin. Hän tarvitsee tulkkia esimerkiksi sairaalakäynneillä, koulutuspäivissä ja työkokouksissa. Kotona Tiina-vaimon kanssa keskustelu käy viittomakielellä.

Moni kuuro joutuu taistelemaan oikeudestaan tulkkiin sairaalassa.

Hämeenlinnalainen Mika Hakkarainen tuntee useita Kanta-Hämeen keskussairaalassa ilman tulkkausta jääneitä kuuroja. Tapauksissa sairaalan tilaama tulkki on estynyt viime hetkellä tai tulkkia ei ole tilattu lainkaan.

Kerran pari viikkoa valmisteltu toimenpide jouduttiin tulkin puutteen vuoksi perumaan, toisella kerralla tulkin roolin otti pakkoraossa potilaan puoliso.

Kanta-Hämeen viittomakieliset ry:n puheenjohtajan mielestä keskussairaala rikkoo potilaan oikeuksia toimimalla näin.

Sairaala on hänen mukaansa perustellut ratkaisujaan esimerkiksi lyhyillä käynneillä. Tulkin tilaaminen 5–10 minuutin vastaanoton ajaksi on katsottu turhaksi. Toisaalta, jos lääkärikäynti on venynyt yli tulkille varatun tunnin, tulkki on lähtenyt, vaikka käynti on ollut kesken.

– Kuvittele, ettet tiedä, mistä lääkärikierrolla keskustellaan tai mitä toimenpiteitä kohdallesi suunnitellaan. Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä tapahtuu. Vai kuka kantaa vastuun, jos asiakas ei ole tiennyt suunnitelmista? hän kysyy.

Asiakkaan näkökulmasta paras olisi, että tulkki olisi tuttu.

– Se, että potilaalla on varmuus tulkin tulosta ja henkilöllisyydestä, antaa itsevarmuutta.

Vähintäänkin olisi tärkeä saada tietää sairaalassa odottavan tulkin henkilöllisyys. Nyt se on arvoitus, kunnes tulkin tapaa.

– Kun ei tiedä tulkin henkilöllisyyttä, ei tiedä myöskään hänen kielitaitonsa tasoa. Aina se ei vastaa tulkkaustehtävää.

Hakkarainen vakuuttaa, että sairaalaa on tiedotettu kuurojen tarpeista. Helmikuussa paikallisyhdistys järjesti tietoiskupäivänkin.

Hän itse ratkaisisi ongelmat laajentamalla Kela-tulkkauksen koskemaan myös sairaalakäyntejä. Nyt lain mukaan on sairaalan vastuulla hankkia asiakkaalle tulkki, ja Kela on tulkkauspalvelujen tuottajana toissijainen. Muissa asioinneissa kuuro tilaa itse Kela-tulkin.

Lääkäri- ja sairaanhoitopalvelujen takaisinsoittopalvelun rinnalle Hakkarainen loisi tekstiviestijärjestelmän, sillä ”tulkkia ei voi tilata koko päiväksi päivystämään puhelimen ääreen”.

Haastatteluhetkellä Mika Hakkaraisen vaimo Tiina toimii tulkkina. Vaikka Kela-tulkkaus on yleensä toiminut hyvin, tällä kertaa haastatteluun avuksi tilattu tulkki on yllättäen perunut tulonsa. Kela ilmoitti estymisestä tuntia ennen haastattelua.

Tiina Hakkaraisen äidinkieli on viittomakieli, mutta hänellä ei ole tulkin pätevyyttä. Usein pariskunnalta kysytään, miksei läheinen voi hoitaa tulkkausta myös sairaalassa.

– Sairaalasanasto vaikkapa leikkaaviin toimenpiteisiin liittyen on vaikeaa omaiselle, vaikka muuten viittomakieltä puhuisikin, Tiina Hakkarainen huomauttaa.

Keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Heikki Teppo vakuuttaa, että jokainen tulkkausta tarvitseva keskussairaalan asiakas saa tulkin, kunhan asiasta ilmoitetaan hyvissä ajoin.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolle asiakkaat saapuvat yleensä lähetteellä. Moni asiakas käy säännöllisesti hoidossa ja seurannassa, jolloin tulkin tarve on tiedossa. Leikkaukseen saapuvalle asiakkaalle taas tilataan tarvittaessa tulkki samalla, kun hoito varataan. Sen sijaan päivystykseen saapuvan kuuron tulisi mahdollisuuksien mukaan tuoda tulkki mukanaan, sillä sairaanhoitopiiri ei voi varautua tulkkausta tarvitsevan tuloon etukäteen.

 

Sairaalanhoitopiiri on kilpailuttanut tulkkipalvelunsa. Sairaala tilaa viittoma- ja kirjoitustulkit tulkkikeskuksesta ja ratkaisee, missä tapauksissa tulkki on tarpeellinen.

Heikki Teppo tietää tilanteita, joissa potilas haluaisi tulkin, vaikka esimerkiksi puhelimessa puhuminen ja suullinen kommunikointi vastaanottotilanteessa sujuvat.

– Silloin tulkki on tarpeeton ja tulkin tilaaminen olisi julkisten varojen vastuutonta käyttöä.

Teppo on tyytyväinen, että tulkkien saatavuudesta käydään keskustelua. Näin mahdolliset ongelmat voidaan korjata.

Hän ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta muistuttaa, että aina on mahdollista, ettei tilattu tulkki inhimillisistä syistä saavu paikalle.

– Mikään palvelu, johon liittyy ihmisen saapuminen paikalle, ei ole pomminvarmaa.

Tulkin estymistä voidaan paikata puhelintulkkauksella.

– Vaikkapa Helsingissä olevaan tulkkiin voidaan saada yhteys nopeasti. Tämä toimii hyvin. HäSa