Kanta-Häme

Mikrobit valjastetaan vesistönsuojeluun

Vesistöjen omaan mikrobi- eli pieneliötoimintaan perustuvaa typenpoistomenetelmää testataan seuraavan neljän vuoden ajan Vanajavedessä Hämeenlinnassa.

Mahdollisena testauspaikkana toimii myös Lammin jätevedenpuhdistamon laskeutusallas. Muut tutkimuspaikat ovat Keurusselällä ja Petäjävedellä. Mallilaskelmien avulla kuormitusselvitys tehdään Porvoonjoen valuma-alueella.

EU vaatii typenpoiston tehostamista

Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman johtama 1,2 miljoonan euron N-SINK-hanke käynnistyi elokuussa.

– EU on vaatinut sisävesien puhdistamoilta typenpoiston tehostamista muun muassa Hämeenlinnassa, kertoo hankkeen vetäjä, professori Lauri Arvola.

Suomessa fosfori poistetaan tehokkaasti eli noin 95-prosenttisesti jätevesistä, mutta typen osalta poistotehokkuus on yleensä vain 40–60 prosentin luokkaa.

– Hankkeen tavoitteena on tehdä nykyistä parempia vesistönsuojeluratkaisuja ja investointipäätöksiä sen sijaan, että rahaa käytetään kohteisiin, jotka eivät tuota toivottua tulosta eli puhtaampia vesistöjä.

– Tällä hetkellä kaikki vesiensuojelun toimenpiteet eivät perustu tietoon. Näin vaikuttaa olevan myös Vanajavedellä, Arvola lisää.

Vesistöllä on itsepuhdistuskykyä

Käytännössä testauspaikkoina toimivat alueet, joihin puhdistamoiden jätevesi ohjataan.

Hämeenlinnassa Paroisten jätevedenpuhdistamon vesi ohjataan Rautamonojan kautta Vanajaveteen. Sen sijaan, että puhdistettu jätevesi johdetaan vesistön pintaosaan, kokeessa se johdetaan järven pohjaan.

– Siellä suodatinkangas pitää jäteveden niin pitkään, että pohjalla elävät mikrobit ehtivät kuluttaa nitraattitypen mahdollisimman vähiin. Jos näin käy, ne tekevät ”ilmaiseksi” ekosysteemipalvelua ihmisille. Kuten vanhastaan tiedetään, vesistöillä on itsepuhdistuskykyä, Arvola kertoo.

Mikrobit ottavat nitraattitypestä tarvitsemaansa happea ja vapauttavat samalla ylimääräisen typen kaasuna. Tästä osa kulkeutuu veden ja ilman rajapintaan ja purkautuu ilmakehään.

Liika typen poistokaan ei välttämättä ole hyväksi, sillä se voi ruokkia sinileväkasvustoja.

Tavoitteena edullinen sovellettava ratkaisu

Hankkeessa arvioidaan myös sitä, miten 1960-luvulta lähtien tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet – puhdistamot niiden osana – ovat vaikuttaneet vesistöalueisiin.

Ensimmäinen neljästä hankevuodesta kuluu tausta-aineiston keräämiseen. Sen jälkeen tehdään käytännön tutkimusta muun muassa suodatinkankailla.

– Seuraamme mikrobien toimintaa eli puhdistustehoa ennen koetta, kokeen aikana ja sen jälkeen. Ajatuksena on löytää helposti sovellettavissa oleva ja edullinen ratkaisu pienten ja keskisuurten puhdistamoiden vesiensuojelun parantamiseen, professori Lauri Arvola sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

27.5.2020