Kanta-Häme

Miksi pankista ei saisi remppalainaa?

Pankit epäävät lainan – korjausvelkapommi on putoamassa syliin, seisoo otsikko LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n heinäkuun tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan ei ole tavatonta, että taloyhtiön valmisteleva korjaushanke jää ilman rahoitusta, koska pankit valikoivat asiakkaitaan tiukalla seulalla ja kiristävät asuntoyhtiöiden lainojen ehtoja ja hintaa.

Etelä-Hämeen Osuuspankin yritysasiakasrahoituksista huolehtiva pankinjohtaja Risto Salminen puolestaan ihmettelee julkista keskustelua, miksi taloyhtiöt eivät saisi pankista lainaa.

– Aika kovaa yleistämistä. Kyllä meiltä saa lainaa kilpailuttamalla ihan normaaliin tapaan taloyhtiöt, joissa omistus on hajautettu. Jätämme lainatarjouksen, kunhan taloyhtiön asiat ovat kunnossa, eli esimerkiksi maksamattomia vastikkeita ei ole kasaantunut.

Mediassa on uutisoitu Pohjois-Savon Nilsiässä sijaitsevasta asuntoyhtiöstä, joka ei saanut lainaa kerrostalon remonttiin, jonka kustannuksiksi arvioitiin 1,7 miljoonaa euroa. Remontti jäi tekemättä.

– Iso korjausvelka tietysti vaikuttaa, mutta Hämeenlinnassa olemme toistaiseksi myöntäneet taloyhtiöiden hakemukset. Syrjäseuduilla tilanne voi olla toinen, Nordean sijaistava konttorinjohtaja Ritva Liisanantti toteaa.

Hänen mukaansa korjausvelka voi varsinkin pienissä taloyhtiöissä kasvaa rasitteeksi asti, jos vuosittaisia korjauksia ei hoideta.

– Lisäksi laiminlyönti vaikuttaa asunnon arvoon, sitä voi olla vaikea myös myydä.

Laiminlyönti kiinteistönhuollossa ei vaikuta lainansaatavuuteen Hämeenlinnassa, Salminen sanoo.

– Ennen pitkää vastassa on kuitenkin putki- tai julkisivuremontti. Kyllä siinä puntaroidaan kuitenkin takaisinmaksukyky.

Liisanantti huomauttaa, että lainan myöntämättä jättäminen on todella harvinaista.

– En edes muista, milloin viimeksi olisi tarvinnut neuvotella taloyhtiön maksukyvystä. Toki sellaisiakin löytyy, mutta putki- ja julkisivuremonttia varten ainakin toiselle taloyhtiöissä on kerättävä rahoitusvastiketta.

Asumisen rahoitus– ja kehittämiskeskus ARA sai tälle vuodelle valtiolta 100 miljoonan euron lainatakausvaltuudet. Takausmaksu on 0,5 prosenttia myönnetyn takauslainan pääomasta

Vuoden alusta voimaan tulleelle takauslainoitukselle tekivät tilaa perusparannuksiin myönnetyt korkotukilainat ja käynnistämisavustukset.

– Valtion takauslainaa ja korkotukia ei ole edes tullut vastaan aikoihin, Salminen sanoo.

Samoilla linjoilla on Liisanantti, joka kuvailee ARA-lainojen olevan harvalukuisia, yksittäistapauksia.

Toiminnanjohtaja Mikko Rousi Kanta-Hämeen kiinteistöliitosta ei myöskään näe asuntoyhtiöiden lainansaatavuutta ongelmana.

– Kyllä se korjausvelkapommi koskettaa asuntoyhtiöiden sijaan kaupungin omistamaa rakennuskantaa. Seuraavan vuosikymmen aikana se kasvaa 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. HÄSA

Menot