Miksi Sibelius-säätiön puheenjohtajuus ei kelpaa?

Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiön hallituksen puheenjohtaja on vaihtunut tiuhaan. Aarne Kauranen (sd.) hoiti tehtävää Tapani Hellsténin (sd.) jälkeen vuoden 2016. Jutta Äijälä (kok.) valittiin joulukuussa puheenjohtajaksi 2017–2019, mutta hän peruutti suostumuksensa jo muutaman päivän jälkeen.

Miksi tehtävä ei kelpaakaan?

– Lupauduin tehtävään niillä tiedoilla, jotka minulla sillä hetkellä oli tulevan tehtävän laajuudesta, ja asia on tämän jälkeen muuttunut. Syy on ajankäytöllinen. Käyn töissä Espoossa, enkä olisi pystynyt hoitamaan tehtävää sillä tavalla mitä puheenjohtajan vastuu olisi vaatinut.

Mikä tehtävässä muuttui?

– Palvelusopimukseen oli tullut uutena hallintoon ja talouteen liittyviä elementtejä. Se olisi vaatinut toiminnanjohtajan sparraamista ja tapaamisia päivisinkin, eikä se onnistu kun on töissä toisella paikkakunnalla.

Säätiötä on riepoteltu vuonna 2016 mm. peruuttamalla konserttimäärärahoja kesken kauden. Oliko paikka liian tuulinen?

– Ei tähän dramatiikkaa liity, vaikka viime vuosi olikin raskas. Haluan vain hiukan rajoittaa luottamustehtäviäni.

Minkälaiset edellytykset kaupunginhallituksen hyväksymä palvelusopimus mielestäsi antaa säätiön toiminnalle?

– Kolmivuotinen palvelusopimus on hyvä. Tällaista olisi tarvittu jo aiemmin, se selkeyttää toimintaa. Kaupunki on selvästi ottanut vahvemman roolin omistajaohjauksessa, ja sekin on hyvä asia.

Konserttimääräraha ei kuitenkaan ole järin suuri?

– Se on totta, etenkään klassisen musiikin konsertteja ei voi toteuttaa kaupallisilla periaatteilla. Lipputuloilla niitä ei kateta Suomessa eikä etenkään Hämeen innassa. On tietysti tuskaa sopeuttaa toimintaa, kun Sibeliuksen juhlavuoden jälkeen määrärahat pienenivät.

Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiön hallitukseen kuuluvat Tapio Hurri, Teija Arvidsson ja Sari Myllykangas. Jutta Äijälän tilalle valittiin Ossi Lapisto. Kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä.