Kanta-Häme Kulttuuri Hämeenlinna

Hämeenlinnalaiskirjailija: Stalinin etniset puhdistukset tyhjensivät suomalaiskylät Muurmannissa

Vuosikymmeniä hämärän peitossa ollut suomalaisten kansanmurha Muurmannissa saa päivänvalon Tarja Lappalaisen ja Martti Turtolan kirjan muodossa.
Tyyne Mantereen kirjeet toimivat yhtenä tärkeänä tietolähteenä Tarja Lappalaiselle hänen kirjoittaessaan kirjaa muurmannilaisten kohtalosta. Kuvassa Tyyne Mantere nuorena. Kuva: Kirjan kuvitusta
Tyyne Mantereen kirjeet toimivat yhtenä tärkeänä tietolähteenä Tarja Lappalaiselle hänen kirjoittaessaan kirjaa muurmannilaisten kohtalosta. Kuvassa Tyyne Mantere nuorena. Kuva: Kirjan kuvitusta

Hämeenlinnalainen kirjailija Tarja Lappalainen ja Martti Turtola julkaisevat tänään kirjan, joka tulee varmasti herättämään kiinnostusta niin Suomessa kuin itäisessä naapurimaassakin.

Lappalainen on nimittäin viimeiset vuodet työstänyt kirjaa, joka kertoo Josif Stalinin suomalaisiin kohdistuneesta kansanmurhasta Muurmannissa.

Stalinin vainot Muurmannissa eivät ole aiemmin nousseet julkisuuteen.

– Tämä on johtunut yksinkertaisesti siitä, että sieltä jäi niin vähän ihmisiä eloon. Lähes kaikki suomalaiset tuhottiin kolmessa eri vaiheessa. Eloonjääneet olivat niin peloissaan, etteivät uskaltaneet kertoa tapahtuneista asioista mitään vuosikymmeniin. Vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ihmiset uskalsivat puhua tapahtuneesta, Tarja Lappalainen kertoo.

Tarja Lappalaisen ja Martti Turtolan kirja Stalinin tappamat – Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö ilmestyy tänään.

Muurmannista haettiin parempaa tulevaisuutta

Muurmanni sijaitsee Kuolan niemimaalla, lähellä Barentsinmerta, Venäjän pohjoisosassa.

1800-luvun puolivälin jälkeen koetut nälkävuodet pakottivat myös osan suomalaisista liikkeelle, hakemaan parempaa tulevaisuutta. Tällöin myös Muurmanniin suuntasi suomalaisia.

Myös Suomen sisällisodan jälkeen Muurmanniin saapui punaisten puolella taistelleita suomalaisia. Myös armeijan kutsunnat ajoivat miehiä Neuvostoliiton puolelle uudisasukkaiksi.

– Lopulta suomalaisia asui Muurmannin alueella kymmenissä eri paikoissa. Suomalaiset asuttivat muun muassa Päiväjärven ja Uuran kyliä, joita Tarja Lappalainen kuvailee varsin vireiksi.

Elämä oli mallillaan.

Suomalaisia miehiä katosi ja suomenkieliset koulut suljettiin

Stalinin vainot suomalaisia kohtaan alkoivat parisen vuotta ennen talvisodan syttymistä, vuonna 1937.

– On hyvin vaikeaa määritellä, miksi Stalin vihasi suomalaisia, vaikka he olivat tulleet rakentamaan neuvostoliittolaista yhteiskuntaa. Stalin oli mielipuoli, joka suhtautui vainoharhaisesti kaikkeen. Hän koki vähemmistökansat valtiollisena uhkana. Uskon myös, että kyse oli etnisistä puhdistuksista, Venäjän holokaustista, Lappalainen toteaa.

Muurmannilaisten vainot tapahtuivat kolmessa erillisessä vaiheessa.

Ensin suomalaiskyliin tehtiin pidätyksiä, joissa kylien johtohahmot ja kyvykkäimmät jäsenet vietiin kuulusteluihin, joista ei palattu koskaan. Pidätettyjä kidutettiin ja heidät pakotettiin tunnustamaan, että he vakoilivat Suomelle.

– Suomalaisia pidettiin terroristeina, kansanvihollisina, joten kuolemantuomioita määrättiin päivin ja öin. Suomalaisia miehiä katosi jatkuvasti.

Suomenkieliset koulut ja lehdet suljettiin, ja kaikki suomeksi painettu materiaali poltettiin.

– Suomessa ei tiedetty mitään tällaisista tapahtumista.

Neuvostoliitossa kukaan ei tietenkään kyseenalaistanut etnistä puhdistusta, sillä kyseessä oli Stalinin määräys. Jos sitä vastaan nousisi, päätyisi itse teloituskomppanian eteen.

Vangit söivät koiria, kissoja ja matoja

Toinen vaihe Muurmannin puhdistamisessa tapahtui talvisodan jälkeen, jolloin koko Muurmannin seitsemäntuhannen hengen populaatio määrättiin vaihdettavaksi.

Suomalaiset siirrettiin pääosin Karjalaan ja pieni osa Siperiaan. He saivat kaksi päivää aikaa hankkiutua eroon omaisuudestaan.

– Stalin halusi, että Muurmannissa asuu vain neuvostoliittolaisia, joten kylät tyhjennettiin.

Kolmas tuhon vaihe tapahtuin talvisodan jälkeen syksyllä 1941, jolloin suomalaiset määrättiin Karjalasta Arkangelin metsiin kuolemaan.

– Tämä oli kiistatta tuhoisin vaihe, ja monella tapaa sadistisin.

Suomalaiset lastattiin junien vaunuihin. Toisilla heistä oli hieman ruokaa mukana, toisilla ei lainkaan.

– Stalinin määräyksestä junia seisotettiin tarkoituksella päiviä asemilla. Ruokaa heille ei annettu. Asemilla he söivät kaikkea mitä ikinä löysivät – koiria, kissoja, matoja, mädäntyneitä perunoita ja eläinten raatoja.

Viimeisen vaiheen jälkeen Päiväjärven suomalaisista oli kuollut 90 prosenttia, Uuran kyläläisistä noin 70.

Stalinin vainoissa menehtyi 85 prosenttia suomalaisista.

Kirjeet olivat suuressa roolissa tapahtumien selvittämisessä

Tarja Lappalainen alkoi tutkia Muurmannin kansanmurhaa 2000-luvun alkupuolella.

– Onneksi tuolloin, sillä silloin pääsin haastattelemaan niitä, jotka olivat todistaneet tuhon omin silmin. Nyt he ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen Orvo Björnistä lukuun ottamatta, Lappalainen kertoo.

Haastateltavista Lappalainen nostaa esiin Orvo Björnisen ja Sven Lokan, joka selviytyi kuin ihmeen kaupalla kuulusteluista ja vankileireiltä.

Sven Lokka on maalannut vankileirikokemuksistaan myös maalauksia. Sven Lokka selviytyi vankeudesta kuin ihmeen kaupalla. Kuva: Kirjan kuvitusta
Sven Lokka on maalannut vankileirikokemuksistaan myös maalauksia. Sven Lokka selviytyi vankeudesta kuin ihmeen kaupalla. Kuva: Kirjan kuvitusta

Suomalaisen Tyyne Mantereen kirjeet Sven Lokalle olivat isossa roolissa tapahtumien selvittämisessä. Molemmat asuivat Muurmannissa  ja näkivät läheistensä kohtalon.

– Tyyne toivoi, että totuus Muurmannin suomalaisten kohtalosta tulisi joskus julki. Halusin toteuttaa sen, Lappalainen kertoo.

 

Stalinin tappamat -kirjan julkaisutilaisuus järjestetään Hämeenlinnan Luther-talolla lauantaina 16.11. kello 14.

 

Kello 9.33 tekstistä korjattu jatkosota talvisodaksi.

6.11. kello 16 lisätty artikkeliin kirjan toiseksi kirjoittajaksi Martti Turtola.