Kanta-Häme

Miksi Tampere on niin vetovoimainen ja Hämeenlinna ei?

Linnan kehityksen johtaja Mervi Käki perää rohkeutta päättää, mitä me haluamme olla. Käen ajatuksissa kukkii moni asia, millä voimme lisätä vetovoimaa.

 

Tampere on Suomen kaupungeista vetovoimaisin. On ollut jo monta vuotta. 

Hämeenlinna oli Taloustutkimuksen kyselyssä kahdeksanneksi vetovoimaisin kaupunki. Edelle kiilasivat Oulu, Kuopio, Espoo, Turku, Jyväskylä ja Helsinki. 

Nyt jo joku sanoo, että olemme pikkukaupunki. Kyllä, kyllä. Emme voi ikinä olla Tampere. Meillä ei ole yliopistoa, meillä ei ole 225 000 asukasta, eikä kahta jääkiekkojoukkuetta.

Jotain voisimme silti oppia pohjoiselta naapurilta. 

Hämeen Sanomat lähti Linnan kehityksen toimitusjohtajan Mervi Käen kanssa ihmettelemään miksi. Mitä Tampereelta voisi oppia, jotta saisimme lisää vetovoimaa Hämeenlinnaan?

Automatkalla Mervi Käki kaivaa käsilaukustaan Aamulehden. Siellä on suuria visioita Tampereesta vuonna 2040. Mervi Käki sanoo tamperelaisten uskaltavan tehdä kaiken vähän yli. 

– Heillä on rohkeutta luoda visioita ja ladata paljon tavaraa putkeen. Niistä aina osa toteutuu. Jos suunnittelee yhtä asiaa kerrallaan, ja se ei toteudukaan, käteen ei jää mitään. 

Hämeenlinnan kaupungin visio on kirjattu näin: Elinvoimainen, turvallinen, aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä.

Kun vision pilkkoo osiin, käteen ei jää juuri mitään, mitä emme jo olisi. Ainoa epävarma kohta on elinvoimainen. Mitä se tarkoittaa, mitkä ovat mittarit?

Linnan kehityksen toimitusjohtaja näkee, ettei Hämeenlinnassa ole tarpeeksi selkeää visiota siitä, mitä me haluamme olla. 

– Joku valinta pitäisi tehdä. Jos jäämme vellomaan, annamme muiden ratkaista asian. Tavallaan sulattelemme edelleen kuntaliitosta ja se näkyy. 

Kasvukäytävän puolivälissä oleva Hämeenlinna kasvoi viime vuonna 35 asukkaalla. Hattula yhdeksällä ja Janakkala 13 ihmisellä. Luvut eivät ole mairittelevia. Esimerkiksi Tampereen kehyskunta Lempäälä kasvoi 305 asukkaalla ja  Epsi Ratingin tutkimuksessa arvioitiin, että Lempäälässä asuu tyytyväisimmät ihmiset. 

Lempäälä on matkan varrella Tampereelle. Kunta tunnetaan Ideaparkistaan. Pysähdymme Ståhlbergin kahvioon maistamaan Suomen parhaaksi rankattua rievää ja ihmettelemään, mikä tekee lempääläiset niin tyytyväisiksi. 

Kuntaa johtaa Hattulan entinen kunnanjohtaja Heidi Rämö.

Rämö ei ehdi kahville, sillä hänellä on ministeritason tapaaminen. Rämö kehuu kuitenkin puhelimitse nykyistä kuntaansa.  

– Meillä on palveluja yli lakisääteisten. Sitten on Ideapark ja yritysalue Marjamäki, jotka kehittyvät vahvasti. Tampereelle pääsee kätevästi bussilla tai junalla. 

Vaikka Lempäälästä käydään töissä ja kulttuuririennoissa Tampereella, eurot eivät virtaa ulos, sillä kuntalaiset tekevät hankinnat Lempäälästä. 

Rämö ei vertailisi Hattulaa ja Lempäälää. Ne ovat niin erilaisia. Lempäälä on nauhakunta. 

Paljasjalkainen Helge Ruuna, 68, hörppii kahvia. Hänkin ihmettelee, miten lempääläiset ovat niin tyytyväisiä. Kunnan talous on alijäämäinen ja koko ajan kuuluu valitusta, että urheilupaikkojen vuokrat kasvavat.

– Mutta onhan teille muuttanut 305 uutta asukasta, Käki sanoo.

– Niin, se on niin subjektiivista, mikä on hyvä, mikä ei, Käki pohtii, kun lähdemme ajamaan Tampereelle.

Kun laskeudumme Tampereelle moottoritietä, Käki huomaa elinvoiman, vetovoimaisuuden. Ikean kylkeen on noussut teollisuushalleja. Torni-hotelli näkyy kauas, samoin vanhasta teollisuuskaupungista kertovat savupiiput. 

– Se tuo asukkaita, että näkyy nostokurkia ja tekemisen meininkiä. Tässä sitä nyt on, isoa ja näyttävää, Käki katselee auton ikkunasta avautuvaa Tamperetta. 

Kun rakennetaan, alkaa muodostua myös palveluita. Käki näkee, että juuri Tampereen vahva rakentamisen suunnitelma toi myös rahaa ratikkahankkeeseen. 

Useat tutkimukset kertovat, että palvelut keskittyvät kivijalkoihin. Marketit pienenevät ja ja ihmiset haluavat asua tiiviisti keskustoissa ja hyödyntää lähipalveluita.

– Tamperelaisten logiikasta voimme ottaa mallia, meillä vain mittakaava on erilainen.

Tampereella rakennetaan keskustaan ja sen tuntumaan. Kortteleita tiivistetään, esimerkiksi Tullintorin alueelle on suunniteltu 1400 uutta asuntoa.

– Hämeenlinnaan voisi tuoda tämän ajattelun, että ydinkeskusta on valtava mahdollisuus. Sitä voi tiivistää hyvällä suunnittelulla. Nyt tulppa on keskustan tulevaisuus. 

Hämeenlinnasta on siirtynyt palasia Tampereelle. Yksi esimerkki on Tullintorin alueella oleva OKL. Se on saanut uudet ja hienot tilat. Käki katselee rakennusta ja toteaa, ettei Hämeenlinnalla ole enää yliopistostatusta.

– Yliopistojen piti vähentää osoitteita. Rahanjakomalli on sellainen. Ammattikorkeakouluissa on sama juttu, pitää tiivistää ja keskittää. 

Käen mielestä yliopistokaupunkistatuksen puuttuminen ei ole kuitenkaan muuttanut kaupungin imagoa eikä se ole juurikaan näkynyt muuttotilastoissa.

Kyse on enemmän siitä, mitä kaupunki muuten tarjoaa. Osaako se hyödyntää esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijat?

Käki näkee Tampereen osaavan omia kaupunkiin muuttavat opiskelijat. Se näkyy siinä, että moni haluaa jäädä kaupunkiin opiskelujen päätyttyä. Syy voi olla se, että paikalliset yritykset ja yliopisto tekevät tiiviisti yhteistyötä.

Hämeenlinnassa opiskelija-arki ei juurikaan näy, vaikka täällä on liki 2000 opiskelijaa. 

– Pitäisikö opiskelija-asuntoja olla muuallakin kuin Visamäessä? Käki kysyy.

OKL:ltä menemme Tornin 25 kerrokseen, taivasbaari Moroon. 

Matkalla etsiessämme sisäänkäyntiä Käki kertoo, kuinka kerran pikkutunneilla yritti löytää Tampere-talon suunnasta hotellin oven. Ei löytynyt ennen kuin kysyi apua.

– Ei tässäkään suunnittelussa ihan kaikkea ole otettu huomioon. 

Korkealla ajatus lentää. Sinne näkyvät lukuisat Tampereen hankkeet, kuten esimerkiksi rantatunnelin rakennustyömaa, Ratinan uusi asuinalue, Naistenlahden korkeat kerrostalot. Ihan Torni-hotellin viereen noussee tulevaisuudessa Keskusareena, suuri jää- ja messuhalli, joka rakennetaan rautatien päälle.

– Ja katso tätä porukkaa täällä sisällä. Nämä ovat paikallisia tyyppejä. Ei tätä ole tehty vain kongressivieraita varten. 

Käki ei kaipaa toista Moroa Hämeenlinnaan, mutta huokaisee, että kyllä meilläkin voisi jotakin vastaavaa olla. 

– Pitää miettiä tulevaisuutta, omaa identiteettiä ja rohkeutta. 

Aitous. Siitä Käki puhuu paljon. Tampereella ollaan rentoja, aitoja. Samaa on Hämeenlinnassakin. Helsingistä päin tullessa Hämeenlinna on ensimmäinen, aito kaupunki. 

– Hyödynnetäänkö sitä?

Käki ainakin hyödyntää. Hän kutsuu sitä hurmauskierrokseksi. Sille hän vie asiakkaansa aina, kun heillä on vähänkin enemmän aikaa. 

Käen hurmauskierros alkaa Aulangon puistometsästä. Se kulkee Vanajanlinnan kautta keskustaan Sibeliuksen puiston soiville penkeille. Kierros huipentuu linnaan. Joka paikassa hän kertoo historiasta ja tarinoista, joita paikkoihin liittyy. 

– Näytä lisää. Tänne mä haluan. Ne ovat ne yleisimmät kommentit. 

Käelle onkin tullut sloganiksi: Kahden puhelun päässä Tampereelta, kolmen Helsingistä. Sekin on peräisin asiakaspalautteista. Näin ihmiset sanovat tullessaan Käen luokse. Matkalla ei ehdi kuin puhua kaksi tai kolme puhelua. 

Mitä Käki sitten toivoo nykyiseltä kotikaupungiltaan lisää?

– Meillä on 310 järveä. Miten voisimme elävöittää rantoja?

Tampere on myös järvien ympäröimä. Eivät sielläkään rannat ole hyödynnetty niin hyvin, kun ne voisivat olla. 

Käki näkee, että Hämeenlinna voisi olla vahva asumisen kaupunki. Hämeenlinnassa pitäisi unohtaa tämän hetkiseen tarpeeseen rakentaminen. Pitäisi katsoa 5–10 vuoden päähän. 

Sitten pitäisi muistaa saavutettavuus. Kun olemme vain muutaman puhelun päässä. Yhtä nopea täältä on lähteä pois. 

Käki näkee, että parasta markkinointia on toiminta. Mainokset eivät tepsi.

– Tapahtumia, toimintaa. 

Merkkejä heräämisestä on. Asemanrannan suunnitelmat alkavat edetä, kun Saarioisten kiinteistö toukokuussa tyhjenee. 

– Alue on nukkunut ruususen unta. Sinne ainakin minä haluan muuttaa ja siellä voi olla ihan uudentyyppistä asumista. 

Tampereelta lähtiessä ajamme Vuoreksen kautta. Vuores oli asuntomessualue vuosimallia 2012. Onnibussi ajaa edellä. Tamperekaan ei ole antanut Onnibussille lupaa pysähtyä ydinkeskustassa. Bussi ajaa Hervannan ja Kalevan kautta.

Hämeenlinnassa bussi ei ole saanut lupaa pysähtyä lainkaan. 

– Ihmettelen. 

Palataan kuitenkin Vuorekseen. Se on Tampereen ja Lempäälän kaavoittama alue, jossa on muutaman vuoden päästä tarkoitus asua 14 000 ihmistä. Asuinalueen rakentamisessa on lähdetty pikkukaupunkiajatuksesta ja ekologisuudesta omine jätejärjestelmineen. 

Lapsiperheet arvostavat turvallisuutta, lyhyitä välimatkoja ja turvallista ympäristöä.

– Ei lapselle voi olla parempaa paikkaa kasvaa kuin Hämeenlinna, Käki sanoo katsellessaan Vuoreksen taloja. 

Nyt Hämeenlinnaan muuttaa kuitenkin eläkeläisiä, eikä kasvavia veronmaksajia. 

Hämeenlinnassa asuntomessut tuntuivat asukaspiikkinä asuntomessujen jälkeisenä vuonna. Sama juttu joka kerta, jos Hämeenlinna näkyy esimerkiksi televisio-ohjelmissa. Käki heittää esimerkkinä Suuren seikkailun Hauhon maisemissa vuonna 2005.

Ennen Goodmanin rakentamista Hämeenlinnasta virtasi 85 miljoonaa vuodessa ulos. Goodmanin jälkeen vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty. 

Käen mukaan euroja vuotaa edelleen ulos raskaasta tavarasta, esimerkiksi rautakaupasta ja huonekalukaupasta. Tampereella ei. Etelästä tullessa on Ikea, länteen lähdettäessä Bauhaus ja lähteepä Tampereelta mihin päin tahansa, aina törmää johonkin kaupan keskittymään. 

Käen mukaan kunnat hakevat helposti omaa hyötykulmaa. Hän näkee, että hyödyt ovat suuremmat mikäli yhteistyötä on reilusti kehyskuntien kanssa. 

– Esimerkiksi, jos joku yritys sijoittuu Janakkala–Hämeenlinna–Hattula -akselille, se hyödyttää kaikkia.

Käki on tehnyt 30 vuoden uran yksityissektorilla. Nyt hän johtaa kaupungin yritystä, joka on hänen mielestään kaupungin pr-toimisto.

– Yksityisellä puolella mietitään jatkuvasti, mistä saadaan lisää liikevaihtoa. Kaupungeissa tätä asiaa ei juurikaan pohdita. Kyllä sitä pitäisi miettiä, miten saamme lisää väestökasvua. Jokainen uusi asukas on mahdollisuus ja tuo lisää liiketoimintaa kaupunkiin. 

Kasvukäytävällä Hämeenlinnalla on kaikki mahdollisuudet.

– Osataanko mahdollisuudet ottaa irti? HÄSA
 

Päivän lehti

29.1.2020