Kanta-Häme

Miljoonamenetykset työttömyydestä

Yksi työtön työnhakija tarkoittaa noin 22 000 euron ostovoiman menetystä Kanta-Hämeessä. Yhteensä työttömyydestä menetetään maakunnassa kunnallisveroja noin 74 miljoonan euron edestä.

Näin on arvioitu Hämeen yrittäjien tilaamassa pk-yrittäjyysselvityksessä. Selvityksessä on arvioitu myös, millaisia taloudellisia menetyksiä työttömyydestä koituu Kanta-Hämeen kunnissa.

Raportin on laatinut Vaasan yliopiston kauppatieteiden professori Vesa Routamaa.

Laskelmien perusteena on käytetty keskipalkkaisen ihmisen ansiotuloja.

Täystyöllisyys on pelkästään teoreettinen vertailukohta, koska siinä ei oteta huomioon muun muassa rakenteellista työttömyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan rakenteellinen työttömyys on 2000-luvulla ollut Suomessa noin 6 prosenttia.

Tämä tarkoittaa yleistäen sitä, että vapaana oleva työvoima ei sovellu avoinna oleviin työtehtäviin esimerkiksi koulutuksen takia.

Selvityksestä saa kuitenkin suuntaa antavan arvion kustannuksista, joita työttömyys aiheuttaa.

Kanta-Hämeessä työttömyysaste on korkein Forssassa, missä se oli viime vuoden joulukuussa 16,2 prosenttia. Tällä hetkellä työttömyysaste oli Forssassa 13,5.

Kaupunginjohtaja Sami Sulkko tietää tilanteen, ja hänellä on myös oma arvio, jolla parantaa kaupungin ja alueen työllisyystilannetta.

– Jos kaupunkiin muuttaa 350 työssäkäyvää uutta asukasta perheineen, verotulot kasvavat 2,5 miljoonaa euroa ja ostovoima alueella kasvaa 11 miljoonaa euroa. Arvio on karkea, mutta samansuuntainen yrittäjien selvityksen kanssa, Sulkko kertoo.

Tavoitetta riittää. Forssan kaupungin tulos oli nipin napin ylijäämäinen viime vuonna.

– Tänä vuonna tilanne on jo toinen, alkuvuosi oli alijäämäinen, sanoo Sulkko.

Samaan aikaan kaupunki on muuttotappiollinen. Lisäksi kaupunki työllistää kosolti naapurikuntien Jokioisten ja Tammelan asukkaita.

– Me (Forssa) kannamme vastuuta siitä, että seudulla on työpaikkoja, mutta työntekijät maksavat verot muihin kuntiin. Vastaavasti ylläpidämme seudun raskaat ja kalliit palvelut, kuten uimahallit ja jäähallit ilman erilliskorvausta, Sulkko toteaa.

Hän lisää, että suuret palvelut korottavat Forssan veroasteeseen, mikä hänen mukaansa vaikuttaa kunnan houkuttelevuuteen.

Kuntaliitos ratkaisisi Sulkon mukaan epäsuhdan.

Työttömyys aiheuttaa menetettyjen verotulojen lisäksi myös todellisia kustannuksia. Pitkäaikaistyöttömille maksettavasta työmarkkinatuesta kunnat kustantavat puolet sen jälkeen, kun työtön on ollut tuen piirissä 300 päivää.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki varautui tämän vuoden budjetissaan siihen, että työmarkkinatuki maksaa 1,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Yrittäjien selvityksen mukaan uusia työpaikkoja on syntynyt viime aikoina eniten pk-yrityksiin. Miten kunnat voivat päätöksillään vähentää työttömyyttä?

Sulkko perää kaupungin ja yritysten välistä tiivistä yhteistyötä.

– On äärimmäisen epätehokasta, että kuntien edustajat istuvat keskenään juomassa kahvia, hän sanoo.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala huomauttaa, että uusia työpaikkoja syntyy kasvukeskuksiin ja korkeakoulukaupunkeihin. Hän korostaa Hamkin ja Tavastian merkitystä: valmistuneet pitää saada jäämään töihin Hämeenlinnaan.

– Yksityinen sektori luo taloudellista kasvua. Kunnan tärkein tehtävä elinkeinojen kehittämisessä on tunnistaa toimintaympäristö ja sen muutokset, alueella toimivien yrityksien tarpeet ja yrittää poistaa esteet yritysten kannattavalle kasvulle ja uusien yritysten syntymiselle, Kenakkala toteaa. HÄSA

Päivän lehti

2.4.2020