Kanta-Häme

Miljoonat petopunkit vilistävät suomalaiskodeissa – Biologisia torjuntaeliöitä kasvattavan Biotus oy:n tilaukset ovat moninkertaistuneet

Huonekasviharrastajat ovat alkaneet käyttää enenevässä määrin petopunkkeja tuholaisten torjunnassa myrkkyjen sijaan.
Poikaystäväni oli ihan kauhuissaan, että mitä ötököitä tänne tulee kipittelemään! Pääosin ne ovat pysyneet tosi hyvin kasveissa, Petra Toivonen kertoo. Kuva: Sara Aaltio
- Poikaystäväni oli ihan kauhuissaan, että mitä ötököitä tänne tulee kipittelemään! Pääosin ne ovat pysyneet tosi hyvin kasveissa, Petra Toivonen kertoo. Kuva: Sara Aaltio

Samoihin aikoihin kun koronapandemia keväällä iski maailmanlaajuisesti ihmisiin, tuholaiset iskivät innokkaan huonekasviharrastajan Petra Toivosen noin 90 ruukkukasviin.

– Luulen, että ripsiäiset tulivat kotiini uuden kasvin mukana. Todennäköisesti pidin sitä liian vähän aikaa karanteenissa eli erossa muista kasveista.

Yleisimpiä huonekasvituholaisia ovat ripsiäiset, vihannespunkit, kirvat ja harsosääsket. Tuholaisia voi tulla koteihin uusien kasvien lisäksi myös suoraan Suomen luonnosta.

– Ripsiäiset on harrastajapiireissä nimetty pahimman sortin tuholaisiksi hävittää. Kukaan ei ole päässyt niistä sataprosenttisesti eroon. Ne saattavat koteloitua multaan tai muuhun kasvupohjaan pitkiksi ajoiksi, Toivonen selvittää.

Esimerkiksi ripsiäisiä syövät ripsiäispetopunkit ja kesärikkaluteet. Harsosääsken toukkia syövät taas harsosääskipetopunkit sekä isosukkulamadot.

Ripsiäispetopunkki mikroskoopin läpi kuvattuna. Sitä käytetään ripsiäisten torjunnassa. Kuva: Jarmo Holopainen/Biotus
Ripsiäispetopunkki mikroskoopin läpi kuvattuna. Sitä käytetään ripsiäisten torjunnassa. Kuva: Jarmo Holopainen/Biotus

Myrkytys kävi työlääksi

Hämeenlinnalaislähtöinen, mutta tätä nykyä Tampereella asuva Toivonen yritti ensin päästä tuholaisista eroon myrkyttämällä.

– Poikaystävän kanssa veimme kaikki 90 kasvia saunaan ja myrkytimme niitä kahdeksan viikon ajan, mutta se kävi liian työlääksi.

– Kuulun Facebookissa huonekasvit- ja viherkasvit-ryhmiin, ja sieltä sain vinkkiä tuholaisia syövistä petopunkeista. En halua menettää kasvejani, sillä niissä on rahaa kiinni ehkä parituhatta euroa ruukkuineen.

Tilauksessa tuli kymmeniätuhansia petopunkkeja

Toivonen otti yhteyttä forssalaiseen Biotus oyn TarhurinApuun, joka ainoana Suomessa kasvattaa biologisia torjuntaeliöitä.

– Otin kaikkein isoimmat paketit kaikista neljästä ötököistä, koska itselläni on niin paljon kasveja. Tilasin kesärikkaluteiden lisäksi 25 000 kappaletta Swirskii-petopunkkeja, 5 000 kappaletta harsosääskipetopunkkeja ja 50 000 kappaletta ripsiäispetopunkkeja. Hinta oli 120 euroa.

Edessä on todennäköisesti vielä toisen ison satsin tilaus, sillä tuholaisia näyttää yhä olevan.

Kaksipistepirkkoja tulisi käyttää kirvojen torjunnassa vain suljetuissa olosuhteissa. Kuva: Katrianna Leino/Biotus
Kaksipistepirkkoja tulisi käyttää kirvojen torjunnassa vain suljetuissa olosuhteissa. Kuva: Katrianna Leino/Biotus

Annosteltava lehdille mahdollisimman pian

TarhurinApu-harrastajatuotteet lähetetään aina keskiviikkoisin.

Torjuntaeliöt pakataan aamulla pieniin hylsyihin ja styrox-laatikoihin jään sekaan, jotta eliöt pysyvät viileinä ja toimintakuntoisina. Ne toimitetaan express-pakettina 1–2 päivässä.

Eliöt pakataan kantoaineeseen. Esimerkiksi ripsiäispetopunkkien kantoaineena ovat lese ja vermikuliitti.

– Tärkeintä on levittää ja annostella ne kasvien lehdille mahdollisimman pian, kun paketti saapuu, koska eliöitä ei voi kauan säilöä. Jos näyttää, että ne tippuvat lehdistä helposti, vaihtoehtona ovat bioboksit, jonne eliöitä voi annostella ja ripustaa boksit kasvustoon, kertoo Annaliina Hietanen Biotus oy:n TarhurinAvun neuvonnasta.

Eikö asiakkaita mietitytä ostaa kymmeniätuhansia petopunkkeja vilistämään kotiinsa?

– Aika paljon epäillään ja kysytään, että tekevätkö ne ihmiselle tai asuintiloille jotain ja jäävätkö ne sinne pysyvästi. Jo parissa viikossa pitäisi näkyä torjuntavaikutuksia.

Petopunkitkin kuolevat lopulta muutamissa viikoissa.

Huonekasviharrastaja Petra Toivonen myöntää, että hänkin kävi kotonaan mielenkiintoisia keskusteluja ennen petopunkkien tilaamista.

– Poikaystäväni oli ihan kauhuissaan, että mitä ötököitä tänne tulee kipittelemään! Pääosin ne ovat pysyneet tosi hyvin kasveissa. Ei niitä kiinnosta lähteä muualle, koska ruoka on kasveissa.

– Onhan sitä putua välillä ihan kaikkialla, koska jos vähänkään koskee kasveihin, se varisee lattialle. Näiden kanssa on aikamoinen häslääminen.

Hämeenlinnasta kotoisin oleva Petra Toivonen huomasi keväällä kauhukseen, että hänen noin 90 huonekasvissaan oli tuholaisia, ripsiäisiä. Myrkyttämisen käytyä työlääksi hän päätti kokeilla biologisia torjuntaeliöitä, eli tuholaisia syöviä petopunkkeja. Pikapakettina toimitettavat eliöt pakataan kantoaineeseen, joka pitää levittää lehdille mahdollisimman pian saapumisesta. Kuva: Sara Aaltio
Hämeenlinnasta kotoisin oleva Petra Toivonen huomasi keväällä kauhukseen, että hänen noin 90 huonekasvissaan oli tuholaisia, ripsiäisiä. Myrkyttämisen käytyä työlääksi hän päätti kokeilla biologisia torjuntaeliöitä, eli tuholaisia syöviä petopunkkeja. Pikapakettina toimitettavat eliöt pakataan kantoaineeseen, joka pitää levittää lehdille mahdollisimman pian saapumisesta. Kuva: Sara Aaltio

Petopunkit luonnomukainen keino

Annaliina Hietanen pitää petopunkkeja järkevämpänä vaihtoehtona kuin myrkyttämistä.

– Vaikka myrkyttäminen voi olla nopeampi keino, en koe myrkyn levittämistä asuintiloissa hyväksi ajatukseksi. Tuholaiset tulevat myös herkästi resistenteiksi torjunta-aineille. Petopunkit ovat luonnonmukainen keino, josta ei ole kasveille eikä ihmisille mitään haittaa.

Hietanen suosittelee huonekasviharrastajia levittämään petopunkkeja runsaasti ja useita kertoja, koska kotiolosuhteet, kuten ilmankosteus, eivät ole petopunkeille niin suotuisat kuin kasvihuoneissa.

Kysyntä kasvanut

Annaliina Hietanen kertoo, että harrastaja-asiakkaat ovat nyt löytäneet petopunkit.

– TarhurinAvun myynti on moninkertaistunut aiempiin vuosiin verrattuna. Tietoisuus tästä vaihtoehdosta on harrastajapuolella lisääntynyt, kuten myös itse huonekasviharrastus. Myös korona-aika on lisännyt kiinnostusta kasveihin. Osan kysynnän kasvusta selittää uusi verkkokauppamme.

– Myös tuholaisia tulee koko ajan enemmän ja enemmän. Ilmastonmuutoksen jatkuessa uudetkin tuholaislajit pärjäävät tulevaisuudessa paremmin Suomessa, Hietanen ennustaa.

Petra Toivonenkin suosittelee petopunkkien käyttöä tuholaisten torjunnassa.

– Ehdottomasti, koska se säästää omaa työtä siinä, että myrkytysrumbaa ei tarvitse tehdä, varsinkin, jos on paljon kasveja. Se on tehokas keino, jos vain jaksaa pitää ilmankosteuden riittävänä. HÄSA

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic