Kanta-Häme

Miljoonatukia korvavalolle – tieteestä viis

Tieteelliset kriteerit voivat jäädä taka-alalle, kun julkiset start­up-rahoittajat seulovat hakemuksista mahdollisia uusia menestystarinoita. Kirkasvalokuulokeyhtiö Valkee on kerännyt miljoonien eurojen verorahoitteiset tuet, vaikkei vuonna 2007 perus­tetun yrityksen tuotteen väitetyistä terveysvaikutuksista löydy vieläkään luotettavia tieteellisiä todisteita.

– On nurinkurista, että julkisia tukia tai palkintoja annetaan jo ennen näyttöä lääkinnällisen laitteen tehosta ja haitoista hoidossa. Julkisten rahoituspäätösten tarkasteluprosessissa olisi ilman muuta parannettavaa. Tutkimusnäytön pitäisi edeltää kaupallistamista, kritisoi tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kaamosmasennuksen ja aikaerorasituksen hoitoon markkinoitavaa korvavaloa pidetään tiedepiireissä uskomushoitona. Yhtiö itse vetoaa omiin tutkimuksiinsa ja on sitkeästi pyrkinyt rinnastamaan kuulokkeensa vaikutuksen normaaliin, silmien kautta annettavaan kirkasvalohoitoon.

Partonen huomauttaa, että Valkeen kolmessa tutkimuksessa on ollut virheitä ja ongelmia.

– Edelleen selvittämättä on sekin, mihin muuhun mekanismiin kuin lumevaikutukseen korvaan kohdistetun valon vaikutus perustuisi.

Aalto-yliopiston fysiikan professorin Tapio Ala-Nissilän mukaan Valkee on silkkaa huuhaata jo siksi, että sen led-valoista puuttuvat kaikki punataajuudet, joilla valo ylipäätään voisi tunkeutua paria milliä syvemmälle päähän.

– Kaikki Valkeen valo siis jää korvakäytävän ihoon, eikä siitä edes pääse mitään aivoihin.

VALTION TEKNOLOGIA- ja innovaatiorahoituskeskus Tekes avusti oululaisyhtiötä noin 2,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010–2014.

Valtion yritysrahoitusyhtiön Finnveran myöntämä rahoitus kuuluu pankkisalaisuuden piiriin, mutta pääomasijoituspuolella Valkee löytyy Finnveran tytäryhtiön Veraventuren Aloitusrahasto Veran salkusta.

Lifeline Ventures -sijoitusyh­tiön rahaston kautta korvavaloon ovat sijoittaneet muun muassa Suomen Teollisuussijoitus ja työeläkeyhtiö Ilmarinen. Eduskunnan alainen Sitra on sijoittanut kumpaankin pääomarahastoon.

Lifeline Venturesin toinen perustaja on Valkeen osaomistaja, entinen toimitusjohtaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Timo Ahopelto.

Startup-sijoittaja Ahopelto on istunut heinäkuusta 2014 lähtien myös Tekesin johtokunnassa. Hänen mukaansa johtokunta ei ole hänen aikanaan käsitellyt millään tavoin Valkeen eikä muidenkaan Lifeline Venturesin sijoituskohteiden asioita.

NUORISTA YRITYKSISTÄ vastaava johtaja Jukka Häyrynen Tekesistä kertoo, että Tekes käsittelee toistatuhatta rahoitushakemusta vuodessa eikä pysty arvioimaan hankkeita tieteellisesti. Keskiössä on kaupallinen potentiaali.

Häyrysen mukaan Tekes ei olisi satsannut Valkeeseen ilman yksityisiä sijoittajia.

– Se, että joku rationaaliseksi tunnettu osapuoli laittaa yritykseen omia rahojaan, lisää hankkeen uskottavuutta. Sillä oli tässäkin paljon painoarvoa.

Valkeen uskottavuutta lisäsi sekin, että projektissa vaikutti Oulun yliopiston tutkijoita.

Vuonna 2014 Tekes rahoitti 660:tä alle 6-vuotiasta yritystä yhteensä 134 miljoonalla eurolla.

– Tavoitteenamme ei ole rahoittaa kaikkea mahdollista vaan tunnistaa kansainväliseen kasvuun oikeasti kykenevät yritykset, joilla on markkinamahdollisuus. Menestyjät löytää vain ottamalla riskiä ja katsomalla, kuinka yritykset selviävät tavoitteistaan.

Myös Veraventuren toimitusjohtaja Leo Houtsonen korostaa yksityisen rahan keskeisyyttä.

130 yhtiöön sijoittanut Veraventure hakee ensisijaisesti sellaisia teknologiayrityksiä, joilla on patenttisuoja jo olemassa, haettuna tai haettavissa. Houtsosen mielestä patenttiulottuvuus karsii hämärimmät kohteet.