Kanta-Häme Hämeenlinna

Miljoonien saunojen maa haluaa tunnustusta – Unescon kulttuuriperintöluetteloon vuonna 2020?

Vuonna 2020 ratkeaa, hyväksyykö Unesco suomalaisen saunakulttuurin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Teuvo Zetterman istuu Lopella sijaitsevan Marskin saunan löylyissä. Mannerheim tosin saunoi maaten, tuolloin saunassa oli vain yksi pitkä laude.

Suomalaista saunomista ollaan kovaa vauhtia viemässä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Asialla ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Museovirasto ja lukuisat saunaseurat.

Lopullisesti nuijalla pöytään kopauttaa Unescon komitea, joka koostuu 24 eri maan edustajista. Sitä ennen hakemuksen arvioi 12 eri maan edustajat.

Itsestään selvää ei ole, että saunakulttuuri luetteloon hyväksyttäisiin, mutta Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio pitää mahdollisuuksia hyvinä.

– Perinne on vahva ja omalaatuinen, se on meillä arjessa kuin syöminen ja juominen.

 

Suomalaisesta kansanperinteestä jotain kertoo sekin, että tuhansien järvien maassa on noin kolme miljoonaa saunaa.

– Komitea on vakuutettava hakemuksella, jossa saunakulttuuria on avattava englanniksi kaikessa moninaisuudessaan ihmisille, joille asia voi olla täysin vieras, Marsio sanoo.

Hakemus lähetetään Unescolle keväällä 2019. Asian käsittely kestää arviolta puolitoista vuotta eli sen pitäisi selvillä loppuvuodesta 2020.

– Upeaa että pääsemme esittelemään näin elävää perinnettä.

Marskin majan yrittäjä Heikki Kujansuu kantaa klapeja saunaan, joka on 1940-luvulla rakennettu Mannerheimille. Kuvat: Toni Rasinkangas  

 

Varhaisimmat merkit saunasta ajoittuvat Suomessa pronssikauteen (1500–900 ennen ajanlaskumme alkua).

Silloin saunat kaivettiin maahan. Kuoppasauna peiteltiin muun muassa taljoilla, joiden alla pronssikauden löylyttelijä viskoi vettä montun pohjalle kuumennetuille kiville synnyttäen höyryä.

Seuraavaksi lämpöä alettiin varastoida kiukaaseen, jossa liekit lämmittivät tulipesän päälle rakennetun kiviladelman.

Ensimmäiset kiuas-malliset saunat olivat savusaunoja. 1900-luvun alkupuoliskolla alkoivat yleistyä uloslämpiävät saunat, joissa savu johdettiin saunan ulkopuolelle hormia pitkin.

1950-luvulla kaiken kansan ulottuville tulivat sähkölämmitteiset kiukaat, vaikka tiettävästi niitä oli ollut käytössä pienissä määrin jo 1940-luvulla.

Teollistumisen myötä myös sauna liikkui ihmismassan mukana maalta kaupunkiin.

– Saunoa voi niin järvien rannoilla kuin urbaanisti uimahalleissa ja kerrostaloyksiöissä. Saunakulttuuri on ihana, moninainen ja salliva, Marsio iloitsee.

 

Päätökset Unescoon lähetettävistä ehdotuksista ministeriö tekee Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä. Saunakulttuurin lisäksi valmisteilla on kaustislaista viulunsoittoperinnettä koskeva esitys.

Esitysten valmistelusta vastaavat kohteiden taustayhteisöt ja Museovirasto.

Unescon aineettoman perinnön luettelo käynnistyi vuonna 2008. Tällä hetkellä luettelossa on 470 nimikettä.

Suomessa aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöitä on wikiluettelossa yli 140.

Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa sellaisia käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoja ja taitoja, jotka yhteisöt, ryhmät tai joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. HäSa

Heitto ja sihaus. Teuvo Zettermanin mukaan Marskin saunan optimaalisin lämpötila on 70-80 astetta.

Kommentti: Hikeä, riemua ja sydänverta

Jos jostain ei suomalainen luovu, niin se on sauna. Kysymys ei ole pelkästä hikoilusta, vaan paikasta, jossa kohtaa tuttuja ja tuntemattomia löylypaikasta riippuen.

Sauna on pyhä paikka, jossa rauhoitutaan, iloitaan tai vuodatetaan synkimmätkin sydänveret. Siellä on myös synnytty – ja toki synnytään yhä uudestaan henkisen katarsiksen kautta.

Jos Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelo sisältää muun muassa perulaista kurkkulaulantaa ja espanjalaisia ihmistorneja, en näe syytä, miksi saunominen ei sinne pääsisi.

Saunominen olisi ensimmäinen suomalainen aineeton kulttuuriperintä Unescon listalla. Ensimmäinen sauna se ei kuitenkaan olisi, sillä virolaisten Võrumaan savusaunaperinne sai paikkansa luettelossa jo vuonna 2014.

Suomea saunan isänmaana on epäilty maailmalla usein, ja kunniaa on annettu myös maya-intiaaneille hikimajoineen.

Ehkä kysymys ei kuulu, kuka sen keksi ensin, vaan kuka lähtee saunasta viimeisenä.

Hyvä Unescon väki, ottakaa tai jättäkää. Me kyllä suljemme saunanoven perässämme.