Kanta-Häme

Millainen on sun mielestä hyvä luokka?

Käynnissä on työhaastattelu.

Haastateltava ja neljä haastattelijaa istuvat kaikki pyöreän pöydän ympärillä. Ikkunoista paistaa sisään kevät, mutta kokoushuoneessa on hivenen jännittynyt tunnelma.

– Mitä sosiaalisia medioita sä käytät? kysyy Aino Pöykkö, 12, pää kallellaan ja kohdistaa kynänterän valmiiksi lomaketta vasten.

Kaikki neljä haastattelijaa nostavat katseensa haastateltavaan. He hymyilevät kannustavasti, silti kokoajan ikäänkuin tarkkaillen.

Päivän viidestä haastateltavasta kaksi tiesi etukäteen, että mukana haastattelemassa olisi oppilas. Haastattelijoiden mukaan kaikki ehdokkaat suhtautuivat oppilaan läsnäoloon luontevasti.

– Minua tässä eniten taisi jännittää, Kirkonkulman koulun rehtori Ulla Sara-aho naurahtaa.

Ajatus lähti haasteesta. Kaupungin palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko jakoi profiilissaan artikkelin oululaisesta Ritaharjun koulusta, jossa oppilaat oli otettu mukaan uusien opettajien valintaprosessiin, ja heitti avoimen haasteen hämeenlinnalaisille kouluille.

Kerta oli Kirkonkulman koululle ensimmäinen, mutta rehtori Sara-aho ajatteli, että kiinni veti.

– Opettamisessa on kuitenkin pitkälti kyse juuri opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutuksesta. Ja Ainollahan on takana melkein kuusi vuotta tämän koulun oppilaana.

Kuudesluokkalainen Aino Pöykkö kuuluu koulun oppilaskuntaan. Haastattelukysymykset hän suunnitteli yhdessä oppilaskunnan ohjaavan opettajan sekä kahden muun oppilaan kanssa.

Pöykön mielestä ei ole ehdottoman pakollista, että opettaja käyttäisi sosiaalista mediaa aktiivisesti.

– Toisaalta, olisi se ihan kiva, ettei ole ihan ulalla, hän huomauttaa, ja kääntyy haastateltavan puoleen:

– Millainen sitten on sun mielestä hyvä luokka?

– Pyrin aina siihen, että lapset oppisivat omatoimisiksi. Jos opettaja on luokassa yksin ja häntä tarvitaan joka hetki, on hän pian pulassa. Tärkeää on myös se, että lapsilla on mukavaa keskenään. Jokainen on aina hyvä jossakin ja siihen pitää kannustaa, hakija vastaa.

Pöykkö näyttää tyytyväiseltä, hymyilee pienesti ja kumartuu kirjoittamaan jotakin.

Oppilas on mukana haastattelussa vain alussa. Kun hän poistuu huoneesta, aikuiset jatkavat rekrytointia keskustelemalla muun muassa siitä, miten kiusaamiseen koulumatkalla pitäisi puuttua ja millainen on hyvä työyhteisö.

Haastattelun jälkeen on purkamisen aika.

– Aino, tekikö jokin asia sinuun erityisesti vaikutusta, mitä hakijat itsestään kertoivat? rehtori kysyy.

Aino silmäilee muistiinpanojaan.

– Ainakin se kuulosti hyvältä, että hyvä luokka on sellainen, jossa on myös haastetta. Ei tarvitse olla vain hiljaa ja viitata.

Muut haastattelijat nyökyttelevät. Erilaiset oppijat ja oppimistavat ovat nykypäivää.

Vakituisen opettajan palkkaaminen on iso päätös, jonka viime kädessä tekee rehtori. Tuleeko oppilaan mukaan ottaminen haastattelutilanteeseen vakituiseksi käytännöksi?

– Miksipä ei, jos se heidänkin mielestään on tarpeellista. Tämä on meillekin oppimisen paikka.

Sara-ahon mukaan ensi kerralla oppilas voisi olla paikalla haastattelun alusta loppuun saakka ja heitä voisi olla paikalla useampi.

Aino Pöykkö näyttää edelleen tyytyväiseltä. HÄSA

Päivän lehti

2.4.2020