Kanta-Häme

Viikon hahmo: Millainen on työväenliikkeen tulevaisuus, Liisa Koskelainen?

Hämeenlinnan Työväenyhdistys täyttää 130 vuotta ja julkaisee sen kunniaksi tuoreen historiikin.
Liisa Koskelainen on kirjoittanut Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen 130-vuotishistoriikin.

Millainen prosessi tekeminen on ollut, historiikin kirjoittanut filosofian lisensiaatti Liisa Koskelainen?

– Olisiko tässä mennyt kolme ja puoli vuotta muiden töiden ohella. Vapaa-ajan ongelmia ei ole ollut. Aika pitkä arkistorupeama on tehty. Yhdistyksellä on aika laaja arkistomateriaali, joka on talletettu työväenarkistoon. Sanomalehtien uutisointia on käytetty myös hyväksi. Paljon on taustatietoa ja uuttakin, mitä ei muualla ole ollut.

– Yhdistykseltä on ilmestynyt useampikin historiikki 130 vuoden aikana, mutta tässä on lähdetty alkuperäislähteistä. Jokainen aikakausi kirjoittaa oman historiansa ja katsoo vähän eri näkökulmasta.

Mikä on ollut kirjaa tehdessä merkittävää?

– Ehkä jo se, että yhdistyksellä on näin pitkä historia. Hämeenlinnassa oltiin ensimmäisten joukossa. Sitä kautta voi tarkastella myös Hämeenlinnan kaupungin historiaa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Työväen asemassa on tapahtunut isot muutokset 130 vuoden aikana.

– Paikalliset suhteet ja verkostot ovat mielenkiintoisia. Tässä tulee esille monipuolisesti kaupungin historiaa, ei pelkästään työväen yhdistyksen.

Miten politiikka näkyy historiikin sivuilla?

– Väistämättä se on osa tätä kirjaa. Paikallinen politiikka on myös mukana, mutta sentään kaikkia asioita, joita on ollut valtuustossa, ei käsitellä. Tässä on näkökulma, joka yhdistyksessä on koettu tärkeänä.

Mitä käännekohtia 130 vuoden ajalta nousee esille?

– Ensimmäinen iso muutos oli, kun wrightilainen kausi päättyi. Kun sosialistiset aatteet levisivät 1900-luvun alussa, se oli iso muutos ja aikamoista kuohuntaakin, kun työväki on ottanut yhdistyksen haltuunsa. Tietysti sisällissota oli kipeä aika, joka heijastui toimintaan pitkälle 1920- ja 1930-luvuillakin. Silloin oikeistoradikalismin, IKL:n ja muiden, nousu on vaikuttanut, ja paikkakunnalla on ollut kovaakin vääntöä.

– Sota-aikana kireät kannat, jotka olivat paikallispolitiikassa, ovat lieventyneet. Paikalliset kiistat on unohdettu yhteisen vihollisen (Neuvostoliitto) edessä. Punaisten uhrien muistaminenkin tuli sen jälkeen mahdolliseksi.

– Sitten paikallispolitiikassa on näkynyt hyvinvointi-Suomen kehittyminen: päiväkotien, koulujen rakentaminen ja peruskoulu-uudistus ovat olleet isoja juttuja myös paikallistasolla. Koko Suomen iso kehitys ja käännekohdat näkyvät paikallistason historiassa, ja yhdistyksen taustaa on pyritty liittämään osaksi isompaa kontekstia.

Jos peilaa menneeseen, miltä näyttää yhdistyksen tulevaisuus?

– Historiantutkijana en halua hirveästi ennustaa tulevaisuutta, siinä menee helposti pieleen, ja nykyhetkeäkin on vaikea arvioida. Varmasti tarvetta työväenliikkeelle tulee olemaan jatkossakin, kun katsoo, mitä 130 vuoden aikana on saatu aikaan. Toki politiikassa tehdään yhteistyötä, kuten tässäkin kirjassa tulee ilmi.

Olet kirjoittanut kolme historiikkia. Joko seuraava on työn alla?

– Tällä hetkellä ei ole kirjaprojektia. Nyt hengähdetään vähän ja katsotaan, mitä seuraavaksi. HÄSA

Hämeenlinnan Työväenyhdistys 130 vuotta: lauantaina 1.11. juhlakirjan julkistamistilaisuus Raatihuoneella klo 12 ja pääjuhla Raatihuoneen juhlasalissa klo 16. Onnittelujen vastaanotto klo 14.30–15.45. Juhlapuheen pitää Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.