Kanta-Häme Hämeenlinna

Miltä talvisota näytti hauholaisittain? – Pitäjänmakasiiniin koottu näyttely kertoo sota-ajasta hauholaisten silmin

Jouni Lehtonen ja Matti Taponen esittelevät Esinemuseon talvisota-näyttelyn asiakirjoja, joista osan Taponen pelasti vanhan kansakoulun remontin jäljiltä 40 vuotta sitten. Kyläkoulut olivat keskeisiä keskuksia sotien aikana. Kuva: Pekka Rautiainen
Jouni Lehtonen ja Matti Taponen esittelevät Esinemuseon talvisota-näyttelyn asiakirjoja, joista osan Taponen pelasti vanhan kansakoulun remontin jäljiltä 40 vuotta sitten. Kyläkoulut olivat keskeisiä keskuksia sotien aikana. Kuva: Pekka Rautiainen

– Lokakuussa 1939 maaseudulla järjestettiin pimennysharjoituksia. Ikkunoihin laitettiin pimennysverhot ja tarkastaja kiersi kylillä. Jos jossain talossa näkyi valoja, omistajat saivat muistutuksen, tarinoi hauholainen Matti Taponen pitäjänmakasiinissa Hauhon Esinemuseossa.

Heti makasiinin oven suussa kävijän ottaa vastaan suomalaisen sotaväen lumipuku. Se kertoo, mistä esinemuseon näyttelystä on kysymys.

Pitäjänmakasiinissa on esillä Talvisota-teemanäyttely, johon on koottu talvisodan tapahtumiin liittyvää esineistöä niin yksityishenkilöiltä kuin Hauho-Seuran kokoelmistakin.

Vanha vuonna 1918 rakennettu hämyinen viljamakasiini tarjoaa näyttelylle lähes autenttiset puitteet.

Esineillä ja tarinoilla yhteys Hauhoon

Hauho-Seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen kertoo, että näyttely on pystytetty sitä silmällä pitäen, että talvisodan syttymisestä tulee marraskuussa täyteen 80 vuotta.

– Esineillä ja tarinoilla on jokin yhteys Hauhoon. Talvisotaa käsitellään hauholaisin silmin, Lehtonen sanoo.

Talvisodan lisäksi makasiinissa on nähtävillä esineistöä myös ennen ja jälkeen talvisodan.

– Näyttely on jaoteltuna osioihin niin, että on valmistautumista sotaan, sodan aikaa rintamalla ja kotona sekä sodanjälkeistä välirauhan aikaa. Perusnäyttelymme jatkosodasta jatkaa tarinaa ja nähtävillä on myös perusnäyttely kapinavuodelta 1918, Lehtonen listaa.

Hevoset olivat tärkeässä roolissa

Taponen on tuonut näyttelyyn talvisotaan liittyviä asiakirjoja, joista osan hän pelasti 1980-luvulla Hauhon kirkonkylän koulun remontin yhteydessä.

Esillä on muun muassa luetteloita siitä, mitä mistäkin talosta vietiin Suomen armeijan käyttöön. Listoihin on esimerkiksi kirjattu tiloittain sotaan viedyt hevoset ja niiden loimet, valjaat, kärryt ja jopa heinät.

Lehtosen mukaan näyttely kertoo niin miesten, naisten kuin lastenkin elämästä sodan aikana, mutta mukana on myös tarinaa hevosten tärkeästä roolista.

Esimerkkihevosena näyttelyssä esiintyy Ilmoilan Tupalasta talvisotaan viety Markku-ruuna.

Ruuna palautettiin talvisodan jälkeen Parolan rautatieasemalle, josta sitä tultiin noutamaan kotiin. Ruunan tunnistettua kotiseutunsa se lähti täyttä laukkaa karaten taluttajaltaan.

Hevonen juoksi suoraan Tupalan talliin ja omaan pilttuuseensa. Markun tarinasta kertovan tekstin lisäksi näyttelystä löytyy tupollinen ruunan häntäjouhia.

Markku-ruunan häntäjouhia. Hevonen selvisi talvisodasta, mutta kuoli jatkosodan alussa. Kuva: Pekka Rautiainen
Markku-ruunan häntäjouhia. Hevonen selvisi talvisodasta, mutta kuoli jatkosodan alussa. Kuva: Pekka Rautiainen

Pikkupojat vahtivat pommituslentoja

Lehtonen ei halua nostaa mitään näyttelyesinettä muita arvokkaammaksi. Hänen mukaansa näyttelyn parhaimmistoa on esineiden ja niihin liittyvien tarinoiden kokonaisuus. Yksi näistä kokonaisuuksista liittyy venäläisten pommikoneiden hälytyksiin.

Taposen asiakirjakokoelmiin kuuluu nuorten alle kymmenvuotiaiden poikien hälytystehtävien työvuorolista. Venäläisten pommituslennot Tampereelle kulkivat Hauhon yltä.

Pojat pitivät vahtia kirkontornissa ja jos he kuulivat venäläisten pommikoneiden lähestyvän, he tekivät hälytyksen kirkon kelloja soittamalla.

Myöhemmin poikien käyttöön hankittiin suomalaisvalmisteinen käsin kammettava hälytin. Taposella on tallessa kaikki laitteen hankintaan liittyvät asiakirjat.

– Näyttelyssä on hälyttimen suunnitelleen ja valmistaneen yrityksen Hauholle lähettämä tarjous, jossa kerrotaan laitteen maksaneen 2350 markkaa. Liitteenä oli myös Helsingin väestösuojelun päällikön suosituskirje sekä hauholaisten vastaus tarjoukseen, Lehtonen kertoo.

Taponen kertoo, että sodan jälkeen hyväksi todettua hälytintä käytettiin 1950-luvulla Hauhon vapaapalokunnan paloauton hälytysajoissa.

Pommi putosi Hauhonselälle

Muista mielenkiintoisista näyttelyesineistä Lehtonen nostaa esimerkiksi harvinaisen hauholaisen lottamanttelin. Esillä on myös yli 13 kiloa painava pomminsirpale.

– Venäläiset pudottivat pommin Hauholle 29. helmikuuta karkausvuonna 1940 ja se osui Hauhonselälle ja viereisiin saariin. Kylän pojat juoksivat jäälle pomminkappaleita keräämään, Taponen kertoo.

Lottien valakirjaan on kirjattu kaikki Lotta Svärdiin kuuluneet hauholaiset.

– Presidentti Sauli Niinistön täti toimi opettajana Alvettulan kansakoululla ja hän oli pitkäaikaisin Hauhon lottien puheenjohtaja, Lehtonen kertoo.

Sotapäiväkirjaan on kirjattu, koska ensimmäiset evakot tulivat Hauholle ja kuinka heidät sijoitettiin Hauhon kyliin. Talvisodan aikana Hauholle tuli siirtoväkeä 3500 henkeä.

– Jatkosodan ajalta meillä on puna-armeijan lippu Syvärin Vitelestä. Se liehui puna-armeijan upseerikoulun katolla, kun hauholaisten JR 44 -joukko hyökkäsivät heinäkuussa 1941 Viteleeseen. Vänrikki Toivo Laurila etujoukoissa pyysi toista hauholaista noutamaan lipun katolta, Lehtonen kertoo.

Lippu oli Laurilan suvun hallussa 1990-luvulle, kunnes he luovuttivat sen Hauho-Seuralle.

Osa sotamiehistä lähti sotaan pääosin siviilivaatteissa. Siviililakkiin lisättiin kokardi, jolloin se kävi sotamiehen asusta. Kuva: Pekka Rautiainen
Osa sotamiehistä lähti sotaan pääosin siviilivaatteissa. Siviililakkiin lisättiin kokardi, jolloin se kävi sotamiehen asusta. Kuva: Pekka Rautiainen

Näyttely toimii muistutuksena nuorille

Lehtonen kertoo ilahtuneensa, että näyttelyn avajaisiin osallistui vielä kaksi hauholaista sotaveteraania.

– Näyttely on koottu heille kunnioituksena, mutta myös nuorelle nykypolvelle. Nuorten on hyvä nähdä, ettei nykyinen hyvinvointi ole itsestäänselvyys.

Paikallisten hauholaisten ja kesäasukkaiden lisäksi Lehtonen toivoo näyttelyyn kävijöitä kauempaakin. Hän uskoo näyttelyn kiinnostavan alan harrastajia ja asiasta kiinnostuneita laajemmaltakin alueelta.

Näyttely on auki virallisesti heinäkuun loppuun, mutta se aiotaan avata elokuussa vielä koululaisvierailuita varten. HÄSA.

Talvisota-teemanäyttely Hauhon esinemuseossa, pitäjänmakasiinissa 15.6.-28.7.2019. Museo on avoinna ke–su kello 11–16.