Kanta-Häme Hämeenlinna

Miltei jokaisella meistä on trauma – Psykoanalyytikko Harri Virtanen toivoo, että puhumattomuuden kulttuuri murtuisi

Psykoanalyytikko Harri Virtanen toivoo, että puhumattomuuden kulttuuria saataisiin murrettua Suomessa.
Esimerkiksi koulukiusaaminen voi olla lapsuuden traumatisoiva kokemus. Kuvituskuva. Kuva: Markku Tanni
Esimerkiksi koulukiusaaminen voi olla lapsuuden traumatisoiva kokemus. Kuvituskuva. Kuva: Markku Tanni

Traumat ovat osa ihmisen elämää, toteaa psykoanalyytikko Harri Virtanen.

Virtaselta on tänä vuonna ilmestynyt kirja Trauma ja Rakkaus. Perjantaina hän saapuu keskustelemaan ravintola Birgerin Perjantai-Parlamentissa.

– Kirja sai alkunsa terapia-asiakkaideni kautta. Näytti siltä, että traumasta on paljon tutkimustietoa, mutta ymmärrys siitä, että trauma saattaa vaikuttaa moniin aikuiselämän ongelmiin puuttui, Virtanen kertoo.

Hänen mukaansa monien elämä on alkanut muuttua, kun he ovat oppineet ymmärtämään omaa käytöstään.

Trauma voi tehdä tunne-elämästä vaikeaa

Lapsuuden trauman ilmenemismuodot ovat hyvin moninaiset. Keskeisenä tunnusmerkkinä voidaan havaita tunne-elämän ongelmat, jotka heijastuvat voimakkaasti myös parisuhteisiin.

Myös fyysiset oireet, kuten masennus, ahdistus, unettomuus ja päänsärky, ovat osa trauman oireiden kirjoa. Ymmärrys voi helpottaa oireita.

– Varhainen trauma vaikuttaa ihmisen persoonaan ja identiteettiin hyvin syvällisellä tasolla. Usein siihen liittyy myös häpeän tuntemusta, joka tekee sen käsittelystä entistä vaikeampaa.

Traumatisoitunut ihminen saattaa usein myös toistaa traumaa myöhemmässä elämässään. Geenien lisäksi tämä on oleellinen huomio, kun puhutaan esimerkiksi väkivaltaisuuden tai alkoholismin periytymisestä.

Kuinka kehdata kertoa omista kokemuksistaan?

Vertailu ja häpeä liittyvät siihen, että omia traumoja ei haluta tuoda esille, sillä joku on kuitenkin kokenut jotain pahempaa.

Virtanenkin kertoo saaneensa kirjastaan palautetta, jossa kysyttiin: miten hän kehtaa kertoa omasta elämästään? Palautteenantaja ajatteli, ettei kirjoittajalla ole oikeutta kertoa omista traumoistaan, sillä hän ei ole kokenut yhtä pahoja asioita.

– Se on myös kulttuurillinen asia. Meillä pitää sietää ja kestää, mielellään yksin. Siksi ongelmat ovat jo pahoja, kun apua haetaan, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan traumatisoivassa kokemuksessa on kuitenkin kyse yksilöllisestä kokemuksesta.

– Niitä ei voi verrata. Toinen selviää samankaltaisesta pahasta kokemuksesta paremmin kuin toinen.

Pilleriä ei aina tarvita

Puhumattomuuden kulttuuri olisi Virtasen mukaan tärkeää saada murretuksi, mutta miten?

– Varsinaista yhteiskunnallista mallia minulla siihen ei ole. Yksilötasolla jokainen voi huomata, että pilleriä ei välttämättä tarvita. Puhuminen voi riittää, Virtanen kertoo.

Hän kuitenkin uskoo, että yhteiskunnallisellakin tasolla kulttuuria voitaisiin murtaa, jos terapiapalveluista saataisiin entistä helpommin lähestyttäviä.

– Jos terveyskeskuksiin saataisiin myös terapiaa ja ihmisillä olisi mahdollisuus päästä kertomaan ongelmistaan nopeasti ja ilman lähetettä, Virtanen toteaa.

Marraskuun Perjantai-Parlamentissa keskustellaan rakkauden ja ihmissuhteiden merkityksestä psyykkiselle hyvinvoinnille. HÄSA