Kanta-Häme

Ministeri ei tingi sote-uudistuksen aikataulusta

Juuri nyt on käsillä sote-uudistuksen kriittinen hetki. Nyt on viimeinen tilaisuus vaikuttaa lopputulokseen.

Näin sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.), joka vakuuttaa hallituksen kuuntelevan kuntien näkemyksiä herkällä korvalla. Kuntien on jätettävä sote-lausuntonsa ministeriölle 11. lokakuuta mennessä.

Kanta-Hämeessä kunnat ovat olleet varsin yksimielisiä kolmen peruspalveluja tuottavan sote-alueen mallista, jossa alueet muodostavat keskussairaalaa varten kuntayhtymän. Toisaalta valtio on esittänyt mallia, jossa alueen keskuskaupunki eli Kanta-Hämeessä Hämeenlinna ottaisi vastuun koko suuresta sotealueesta.

Huovisen mukaan hallitus ei ole vielä lyönyt lukkoon mitään lopullista rakennetta. Jatkotoimista päätetään kuntien lausuntojen pohjalta.

– Jonkinlainen yhtenäinen malli meidän on kuitenkin luotava, emme voi synnyttää tilannetta, että eri puolilla maata on täysin toisistaan poikkeavia malleja. Jollakin tavalla yhdenvertaisuuden tavoitteesta on koetettava pitää huolta, Huovinen sanoo.

Työnjako kuntoon

Maakunnan sote-selvitystä vetänyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen on edelleen kolmen sote-alueen kannalla.

– Se oli meille luonteva esitys, joka mahtuu hyvin hallituksen nykyisten linjausten ja myös toiminnallisten näkemysten sisälle, joten toivon, että alueen näkemyksille todella annetaan painoarvoa, Ihalainen sanoo.

Huovisen mukaan koko uudistuksen punaisena lankana on kysymys uudenlaisesta työnjaosta.

– Luotan siihen, että alueiden sisällä voidaan miettiä, kuka tekee mitäkin. Toivon, että kunnat ovat lausunnoissaan ennakkoluulottomia ja rohkeita, nostavat esiin myös ongelmalliset kohdat sekä omat vaihtoehtonsa perusteluineen, Huovinen toteaa.

Alijäämät kunnille

Monet sairaanhoitopiirit ovat tehneet viime vuosina alijäämäisiä tilinpäätöksiä, kun kunnat eivät ole lähteneet rahoittamaan niiden paisuneita budjetteja.

Kanta-Hämeessä yli kymmenen miljoonaan noussutta alijäämä pyritään kattamaan kuntamaksuilla vuoteen 2017 mennessä, jolloin sote-uudistuksen pitäisi astua voimaan.

Jos tässä ei onnistuta, kuka alijäämistä jatkossa vastaa?

– Kuntayhtymien säännöissä on purkautumispykälänsä, joten ei tämä ehkä rakettitiedettä vaadi. Talouden järjestämisestä pitää päästä yhteiseen näkemykseen kuntien kesken, Huovinen sanoo.

Hänen mukaansa vielä tärkeämpää on huolehtia siitä, etteivät erikoissairaanhoidon kustannukset edelleen jatka kasvuaan.

– Ennaltaehkäisevä rooli nousee arvoon eli se, mistä kustannukset syntyvät.

– Kunnat ovat olleet hakoja optimoimaan: katsomaan sitä, kuka mistäkin maksaa ja sen perusteella päättää, mille luukulle potilas siirretään. Tämä ei ole järkevää potilaan eikä kokonaisuuden kannalta, Huovinen muistuttaa. (HäSa)