Kanta-Häme Urjala

Ministeri Leppä sai Urjalasta viestin ministeriöön: Kaadettavien valkohäntäpeurojen määrä voi nousta jo tällä kaudella

Maanomistajilla, metsästäjillä ja luonnonsuojelijoilla oli yhteinen päämäärä Urjalan peuraillassa: valkohäntäpeurojen määrä pitää saada laskemaan. Ministeri Jari Leppä vie eteenpäin ideaa, jonka avulla kaadettavien yksilöiden määrää saataisiin kasvatettua jo tällä metsästyskaudella.
Peuraillan painavaa asiaa jakoivat Ilkka Mäkelä (vas.), Liisa Leinamo, Mikko Tiirola, Pertti Hakanen, Jari Leppä, Simo Veistola ja Jyri Rauhala. Yhtä mieltä oltiin peurakannan vähentämistarpeesta, mutta keinovalikoima vaihteli. Peurailta kokosi lähes 200 kuulijaa Urjalan yhtenäiskouluun.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sai Urjalan peuraillassa viestin, joka voi lisätä kaadettavien valkohäntäpeurojen lukumäärää jo tälle metsästyskaudelle.

Pyyntilupien määrää ei voida nostaa kesken kauden, mutta Leppä vie ministeriöön ehdotuksen, jonka perusteella yhdellä luvalla saisi ampua kaksi naarasta tai kolme vasaa.

– Idea on mielenkiintoinen ja muutoksella olisi merkittävä vaikutus kaatojen määrään, Leppä totesi.

Tällä hetkellä yhdellä luvalla saa ampua yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Leppä tuo terveiset 15. marraskuuta kokoontuvaan riistaneuvostoon ja sieltä edelleen ministeriöön.

– Jos asiat etenevät suotuisasti, muutos voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta, Leppä arvioi.

Kannan roima kasvu ei ole uusi asia päättäjille.

– Olen antanut selkeän ohjeistuksen, että valkohäntäpeurojen kanta on saatava laskemaan.

Jo toteutetuista keinoista Leppä mainitsi jahtikauden pidentämisen aikavälille 1.2.–15.2.

– Tulemme nostamaan myös ajavan koiran säkäkorkeutta vielä tällä hallituskaudella, Leppä kertoi.

Urjalan peuraillassa vallitsi harvinainen yhteisymmärrys niin maanomistajien, luonnonsuojelijoiden kuin metsästäjien kesken.

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys kannattaa kannan leikkaamista, koska valkohäntäpeura on vieraslaji. Maanomistajien ja metsästäjien pontimena ovat lisääntyneet peuravahingot.

Maatalousvahinkojen kerrottiin nelinkertaistuneen vuodesta 2016 vuoteen 2017 ja kasvu on jatkunut tänä vuonna. Viime vuonna pelkästään Urjalassa kirjattiin yli 300 peurakolaria.

Vahinkolukujen taustalla on populaation raju kasvu. Etelä-Hämeen peurakannan arvioitiin kaksinkertaistuneen viidessä vuodessa.

Kannan kasvulle nähtiin kaksi perussyytä: heikot kanta-arviot ja osin tästä johtuen alhaisiksi jääneet kaatolupahakemukset.

Kanta-arvio on perustunut viime vuosiin saakka metsästäjien arvioon. Luonnonvarakeskus tuli mukaan kaksi vuotta sitten.

– Kun alamme saada tarkempaa tietoa kannan koosta, ammuttavien tarve tarkentuu, Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala uskoi.

Paikallisen kiintiön määrittää paikallinen riistanhoitoyhdistys yhteistyössä metsästysseurojen kanssa, minkä jälkeen esitys menee riistakeskuksen hyväksyttäväksi.

Urjalassa luvat eivät ole loppuneet kertaakaan kesken. Viime vuoden reilusta 1 400 luvasta käytettiin 94 prosenttia. Tälle kaudelle lupia on 1 740.

Koko Etelä-Hämeen alueella lupien määrää kasvatettiin yli 20 prosenttia. Kaikki haetut luvat myönnettiin.

Illassa esitettiin radikaalejakin ehdotuksia kannan hillitsemiseksi. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola heitti ilmaan, voitaisiinko valkohäntäpeurasta tehdä vapaasti metsästettävä laji. Myös metsästyksen irrottamista metsästysseuroista esitettiin.

Ajatukset eivät saaneet puoltoa. Metsästäjien äänen tuonut Ilkka Mäkelä koki, ettei toimivaa metsästystä ole ilman organisaatiota.

– Jos peuranmetsästystä ei hoideta järjestäytyneesti, asiat vain pahenevat nykytasosta, Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja painotti.

Samalla Mäkelä kannusti seuroja hakemaan enemmän lupia, vaikka nykyisissäkin on tekemistä.

– Jos lupia on sata, ammutaan 95. Jos 150, kaadetaan 140. Kaatoprosentti ei ole tärkein, vaan se, että mitataan määrän kasvua.

Mutta mikä olisi sopiva määrä peuroja? Suuntaa-antavan arvion perusteella Urjalassa on valkohäntiä 87 kappaletta tuhannella hehtaarilla.

– Ensimmäinen tavoite olisi päästä takaisin tasoon, missä valkohäntäpeurojen aiheuttamat vahingot eivät olleet suuria. Se voisi tarkoittaa kannan puolittamista, Rauhala esitti.

Vasta-argumentteja satoi ja oikeammaksi koettiin Hämeenlinnan suunnan 15–20 peuraa tuhannella hehtaarilla.

– Puolet nykytasosta oli taso, jonka jälkeen vahinkojen määrä lähti kovaan kasvuun. Jos kantaa halutaan laskea enemmän, emme vastusta, Rauhala puolustautui.

Mikäli Urjalan terveiset eivät ota tuulta ministeriössä, Urjalassa on kuluvan metsästyskauden jälkeen suunnilleen sama määrä peuroja kuin vuotta aikaisemmin. Jopa enemmän, jos vasa- ja naarasverotus jää vähäiseksi. Hieman vähemmän, jos vasojen ja naaraiden verotusosuus nousee.

Alku on lupaava: Urjalassa on kaadettu puolet enemmän peuroja kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Naaraiden osuus on kasvanut tätäkin voimakkaammin.

– Mutta edes lupien sataprosenttinen täyttö ei riitä, kansanedustaja Pertti Hakanen (kesk.) tiivisti illan tunnelman.

Jos samoin koetaan laajemmin päätöksentekotasolla, Urjalan peurailta ylitti tavoitteensa ja peurakanta voi taittua laskuun aiottua nopeammin. FL

Kommentteja Urjalan peuraillan yleisöstä

Jos kaikki maanviljelijät olisivat hakeneet korvauksia, niitä olisi moninkertainen määrä. Yleensä tuhot havaitaan vasta puimurin pukilta. Siinä vaiheessa ei ole varaa käyttää yhtä päivää korvausneuvotteluihin.

Ensin pitää ratkaista ongelma eli peurakannan suuruus. Sen jälkeen voidaan puuttua siihen, kuinka paljon peuroja ruokitaan.

Olisiko täällä tarvittu myös liikenneministeri? Pitäisikö satasen alueella raivata tienvarret peurakolarien vähentämiseksi? Ja riista-aitaa tarvitaan yhtä lailla lisää.

Huippupukit pitäisi säilyttää, jotta kannan taso pysyisi hyvänä.

Hienoa, että paikalla on ministeri ja kansanedustajien määrän perusteella puolet eduskunnastakin.