Kanta-Häme

Ministeriö selvittää uutta ikärajaa K-14

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) aloittaa selvityksen uuden K-14-ikärajan mahdollisesta lisäämisestä vasta pari vuotta sitten uusittuun kuvaohjelmalakiin.

Tätä esittää kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.).

Elokuvatuottajat ja -levittäjät toivovat kyseistä ikärajaa, jotta varhaisnuoret löytäisivät nykyistä paremmin juuri heille kohdennetut elokuvat. Nykylain ikärajaluokittelu on S (sallittu kaikenikäisille), K-7, K-12, K-16 ja K-18. Alan toimijoiden mukaan lain asettama ikäväli 7–12 on liian pitkä ja toisaalta väli 16–18 liian lyhyt.

Myös viralliset kuvaohjelmaluokittelijat pitävät nykyisiä ikäporrastuksia yleisesti liian suurina ja toivovat niihin muutoksia. Alle 18-vuotiaiden lasten huoltajien mielestä vain ikäraja K-18 voisi olla ehdoton ja muut suosituksia.

Ennen lakiuudistusta sallittujen kuvaohjelmien ikärajat olivat S, 7, 11, 13, 15 ja 18.

Lain velvoitteet raskaita ja epäreiluja

Uuden ikärajan tarve ja muita epäkohtia nousee esiin ministeriön eduskunnan sivistysvaliokunnalle tekemästä selvityksessä, jossa kartoitettiin 1.1.2012 voimaan tulleen kuvaohjelmalain uudistuksen toteutumista ja vaikutuksia.

– Toimialalla koetaan, että laki ei ole tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Sääntely ei ole helpottunut ja ajanmukaistunut, vaan on edelleen liian raskasta ja epäreilua, kertoo OKM:n kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä.

Myönteisiäkin vaikutuksia on ollut. Elokuvien ennakkotarkastuksesta luopumisesta ja painopisteen siirtämistä mediakasvatukseen ja ikärajoista tiedottamiseen on alalla pidetty järkevänä ja oikean suuntaisena ratkaisuna.

Kaikkien kuvaohjelmien yhdenmukaisia luokittelukriteereitä, ikärajojen yhdenmukaisuutta, sisältösymbolien käyttöönottoa, lapsiin ja aikuisiin kohdentuvaa mediakasvatusta ja tiedotuksen lisäämistä pidetään edistyksenä aiempaan verrattuna.

Ohjelmien luokittelu työlästä

Selvityksen mukaan laki asettaa kotimaiset televisioyhtiöt ja -kanavat epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna ulkomaisiin kilpailijoihin, joiden netin kautta katsottavat kuvaohjelmapalvelut tulevat lain ulottumattomissa olevilta ulkomaisilta servereiltä.

– Suomalaiset televisioyhtiöt ja -kanavat pitävät kohtuuttoman työläänä ja kalliina sitä, että heidän pitää luokitella joka ikinen tv-sarjojen jakso. Luokittelukriteeristöä pidetään tulkinnanvaraisena.

Lisäksi kuvaohjelmien yhteyteen ovat tulleet ikärajojen lisäksi pakollisiksi symbolimerkinnät, jos ohjelmassa on lapsille haitallista sisältöä, kuten väkivaltaa, seksiä, päihteitä tai ahdistusta aiheuttavaa sisältöä. Takana ovat lastensuojelulliset näkökohdat.

Luokittelijoista yli puolet pitää luokittelukriteeristöä melko hyvin toimivana. Vastaajista 81 prosenttia näkee sen tuottavan sopivia ikärajoja.

OKM:n alaisen Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen (Meku) tekemän oman selvityksen mukaan tv-yhtiöillä on ollut suuria puutteita kuvaohjelmien luokittelussa. Esimerkiksi keväällä 2013 niillä oli luokittelematta 44 prosenttia luokittelun piiriin kuuluvista ohjelmista.

Meku aikookin selvittää tilannetta ja tehostaa valvontaa.

– Mekun ongelmana on ollut aliresurssointi. Heitä on kritisoitu siitä, että he eivät tee niin paljon valvontaa kuin pitäisi. Hekään eivät voi olla joka paikassa. Rahaa ei ole tarpeeksi, Mäkelä sanoo.

Viitanen: lakia pitäisi rukata

Uusi ikärajaluokittelu on aiheuttanut päänvaivaa myös tallennelevittäjille.

Selvitys paljastaa, että heidän ei kannata enää julkaista dvd-tallenteina sellaisia vanhoja elokuvia ja tv-sarjoja, joista on tehty tarkastuspäätös ennen nykylain voimaantuloa, koska ne pitäisi nyt luokitella uudelleen.

– Ministeri Viitanen linjasi, että kyseisen momentin kumoamista tai muuttamista ryhdyttäisiin selvittämään, kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä kertoo.

Vaikutuksia aiotaan tutkia lisää

OKM:n esitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle on, että se ryhtyisi Mekun kanssa selvittämään lain vaikuttavuutta suhteessa sen raskauteen sekä sitä, mitä säätely maksaa alan toimijoille ja yhteiskunnalle.

Tarkoituksena on tarkastella erityisesti valvonnan määrän suhdetta yhä kasvavaan, internetin kautta tapahtuvaan ohjelmien katseluun, johon ei päästä valvonnalla käsiksi. Tätä seurataan tutkimalla etenkin lasten ja nuorten median käyttöä.

– Ministeriön näkemys on, että pyrimme selvittämään asiaa lisää ennen kuin lakia ruvetaan kokonaan romuttamaan.

Asiaa on tarkoitus tarkastella uudelleen kokonaisuutena keväällä 2017, jolloin laki on ollut voimassa viisi vuotta. (HäSa)