Kanta-Häme Hattula

Missä supi, siellä Juha ja Jeppe – Hattulalainen Juha Kovero metsästää supikoiria satoja metrejä pitkistä luolista

Juha Kovero harrastaa supikoirien metsästystä aina kun ehtii. Kymmeniä vuosia jatkunut harrastus toi hänelle kunniamaininnan Hämeenlinnan ympäristöpalkinnon jaossa.
Supikoirien metsästäjä Juha Kovero ja hänen koiransa Jeppe yhdessä eivät enää nykyisin tee vuodessa kuin muutaman metsästysretken, sillä Jeppe on jo eläkkeellä. Kuvat: Pekka Rautiainen

Hattulalainen Juha Kovero on koiransa Jepen kanssa metsästänyt yli 500 supikoiraa.

Kun tasaluku saavutettiin, lopetti Kovero laskemisen.

Kovero itse on metsästänyt supikoiria paljon enemmän yli 20 vuotta kestäneen harrastuksen aikana. Ensimmäinen kosketus supikoirien metsästykseen tapahtui 15-vuotiaana loukkujen avulla.

 


”Metsästän aina, kun muulta pakolliselta työltä ehdin.”


 

Hän metsästää supikoiria, sillä ne ovat haitaksi esimerkiksi lintujen pesimiselle. Metsästyksen myötä myös muulle riistalle on enemmän elintilaa.

Supikoirien metsästys on harrastus, joka vie aikaa. Metsästykseen on varattava koko päivä, sillä ikinä ei tiedä milloin supikoiran saa ulos pesäluolastaan.

– Metsästän aina, kun muulta pakolliselta työltä ehdin, Kovero kertoo.

Hän sai tämän vuoden Hämeenlinnan ympäristöpalkinnon jaossa kunniamaininnan pitkän aikaa jatkuneesta supikoirien torjuntatyöstä.

Pisimmät luolastot satoja metrejä

Yleisimmin Kovero harjoittaa luolapyyntiä.

Siinä metsästyskoira menee supikoiran pesäluolaan ja pysäyttää supikoiran siellä. Sen jälkeen koirat kaivetaan esiin ja supikoira lopetetaan.

Isoimmillaan supikoirien luolat voivat jatkua maan alla satoja metrejä. Pisin matka, mistä Kovero on kaivanut Jepen ja supikoiran näkyviin, on neljä metriä.

Juha Kovero on metsästänyt supikoiria yli 20 vuotta. Kuva: Pekka Rautiainen
Juha Kovero on metsästänyt supikoiria yli 20 vuotta.

Kovero on kiertänyt monissa paikoissa metsästämässä supikoiria aina rannikolta lähtien.

Hän metsästää supikoiria lähinnä talvisin, sillä silloin ne usein menevät latojen alle ja maan alla sijaitseviin pesiinsä.

– En minä ainakaan mitään siitä irti saa, jos kesällä menisin pentueita tappamaan, Kovero toteaa.

Supikoirien metsästäminen ei ole kovin yleisesti tiedossa oleva harrastus.

 


”En minä ainakaan mitään siitä irti saa, jos kesällä menisin pentueita tappamaan.”


 

Koveron mukaan metsästäjät pyrkivät pitämään matalaa profiilia.

Hänestä supikoirien metsästäjiä voisi kuitenkin olla enemmän. Syynä heidän vähäiseen määrään on lajiin sitoutuminen.

– Jos tuollaisen luolakoiran ottaa, niin se elää toistakymmentä vuotta.

Hänestä olisi järkevää, jos supikoirien turkkeja hyödynnettäisiin. Silloin turkistarhaustakin voisi vähentää.

Supikoirien asemaa muuttanut asetus ei ole vaikuttanut

Kovero käy myös ihmisten mökeillä poistamassa supikoiria pihapiiristä.

Riistanhoitoyhdistykselle ilmoitetaan pihalla nähdystä supikoirasta, jonka jälkeen yhdistys soittaa Koverolle tai muulle alueen metsästäjälle.

Koveron mukaan viime vuonna voimaan tullut asetus supikoiran siirtämisestä pois riistaeläimestä vieraslajiksi ei ole vaikuttanut lajin harrastajien määrään tai supikoirien pyydystystapaan.

Jeppe-koira on metsästänyt yli 500 supikoiraa yhdessä isäntänsä Juha Koveron kanssa.

– Ei se asetus ole vaikuttanut ollenkaan. Jos et ole ikinä metsästänyt supikoiria, niin tuskin saat sitä kiinni, tai menet sitä vasaralla nuijimaan.

Lainvastaisesti supikoiria metsästävistä Kovero ei itse ole kuullut, mutta myöntää, että se on mahdollista.

– Ainahan joka lajissa on väärinkäytöksiä.

Metsästämisestä ei rahaa saa, eikä Kovero sitä odotakaan.

– Se olisi hienoa, jos metsästystä jollain muotoa tuettaisiin. Matkaan tuhansia kilometrejä vuodessa metsästämässä, mutta en minä tietenkään sitä rahasta tee. HäSa

Julkaistu ensimmäisen kerran 18.7.2020.

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic