Kanta-Häme

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Hämeenlinnan kaupungin Facebook-profiilissa julkaistiin 22. huhtikuuta päivitys, jonka mukaan Hämeenlinna varautuu vastaanottamaan tänä vuonna 500–1000 uutta oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa.

Luku on raaka arvio.

– Me emme tiedä. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneet voivat muuttaa mihin tahansa kaupunkiin Suomessa ja hakea asuntoa vapaasti. Vaikkapa Hämeenlinnasta, kertoo tilaajajohtaja Eija Leppänen terveyden ja toimintakyvyn tilaajayksiköstä.

Uusia asiakkaita – joista enemmistö on myönteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita – on kaupungin vastaanotto- ja kotouttamispalveluihin tullut tänä vuonna noin 20 kuukaudessa. Nykytahdilla se tarkoittaisi noin 250 uutta asukasta vuodessa.

Lisäksi kaupunki ottaa vuosittain vastaan kymmenkunta kiintiöpakolaista, ja perheenyhdistämisten kautta asukkaita tulee vuosittain kymmeniä.

Hämeenlinnan alueella SPR:n ja Pihlajalinnan ylläpitämiin vastaanottokeskuksiin on sijoitettu noin 800 turvapaikanhakijaa. Leppänen uskoo, että suuri osa myönteisen päätöksen saavista keskusten asukkaista tulee hakemaan asuntoa seudulta.

– Kaupungissa on arviolta 100–150 vapaata vuokra-asuntoa, eikä meillä ole erikseen varattuja asuntoja myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneille.

Kysyntä kohdistuu kantakaupunkiin palveluiden ja työpaikkojen ääreen. Yhtenä vaihtoehtona on mietitty asuntojen hankkimista välivuokraamalla. Tällöin esimerkiksi kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö toimisi vuokraajana yksityiseltä vuokranantajalta.

– Joukossa on perheitä, jolloin useampi ihminen asuu yhdessä asunnossa, Leppänen kertoo.

Asuntotilanne on erityisen paha pullonkaula pääkaupunkiseudulla. Turvapaikanhakijat pyrkivät pääkaupunkiseudulle, jota on asuntopulan ja korkeiden asumiskustannusten vuoksi pyritty jarruttamaan.

Käytännössä kaikki vastaanottokeskukset eivät anna pääkaupunkiseudulle muuttavalle vuokravakuuksia, ellei henkilöllä ole varmaa opiskelu- tai työpaikkaa. Sen sijaan muuttajia on pyritty houkuttelemaan hakemaan asuntoa pienemmiltä paikkakunnilta.

Tämä voi aiheuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyn edetessä suurta kysyntää vuokra-asunnoille ja lisätä maahanmuutto- ja sosiaalipalvelujen kysyntää paikkakunnilla, joissa on vastaanottokeskuksia. Viime ja tänä vuonna maahan on saapunut yhteensä noin 36 000 turvapaikanhakijaa, joista noin 22 000 odottaa yhä päätöstä.

– Oma näkemykseni on, että olisi epäreilua vastaanottokeskusten sijoituspaikkakunnille, jos muut kunnat eivät kanna vastuuta asuttamisesta. Ei missään kunnassa ole riittävästi palveluja, Eija Leppänen sanoo.

Pakolaisten vastaanotossa Hämeenlinnassa nähdään, että vaarana on, että myönteisen päätöksen saaneet alkaisivat asunnon puuttuessa saada kuntapaikan myös poste restante -osoitteen perusteella. Tällöin turvapaikanhakijoista voisi tulla kuntalaisia ilman, että tilannetta voisi hallita. HÄSA