Kanta-Häme

Mitä maakunnista on jo päätetty?

Minkälainen hallintouudistus on tulossa?

Vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut ja 21 muuta tehtäväkokonaisuutta siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnan hoidettavaksi. Suomeen syntyy kolmiportainen hallintomalli: valtio, maakunnat ja kunnat.

Suurta väestöpohjaa, erikoistumista vaativat ja muut harvinaisemmat ja kalliimmat sote-palvelut hoidetaan viidessä yhteistyöalueessa. Yhteistyöalueet muodostuvat maakunnista, joissa ovat nykyiset yliopistolliset sairaalat. Muut alueen maakunnat tekevät niiden kanssa yhteistyösopimuksen.

Viiden yhteistyöalueen lisäksi on seitsemän keskussairaalaa, jotka päivystävät laajasti. Niitä ei ole vielä valittu.

Valtionrahoituksella, jota täydentävät asiakasmaksut ja maakuntien toisilleen työnjaon mukaisesti tuottamista palveluista saatavat tulot. Rahat irrotetaan nykyisen kuntaverotuksen sote-osuudesta.

Maakunnat maksavat sote-palveluiden tuottajille, jotka voivat olla julkisia, yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoita.

Rahoitus järjestetään niin, että kokonaisveroaste ei nouse eikä työnverotus kiristy.

On luvattu, että asiakasmaksuihin ei tule kohtuuttomia korotuksia. Maakunnat eivät saa verotusoikeutta tämän hallituksen aikana. Jatkoselvitys maakuntaverosta kuitenkin tehdään jo tällä hallituskaudella.

Mitä nykyisille kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysalan työntekijöille tapahtuu?

Sote- ja tukipalveluiden henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen. Maakunnat tulevat jäseneksi Kevaan ja maakuntien viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan kunnallista eläkejärjestelmää.

Varat ja velat siirtyvät maakunnille. Maakunnat vuokraavat kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä. Vuokraamatta jääneitä kiinteistöjä ei jätetä kuntien rasitteeksi, vaan perustetaan valtakunnallinen toimija, joka ottaa tyhjät kiinteistöt vastuulleen.

Kuka maakunnissa päättää?

Ylin päätöksentekoelin on maakuntavaltuusto, joka valitaan suorilla vaaleilla. Lähiviikkoina päätetään, järjestetäänkö ensimmäiset maakuntavaalit erillisvaaleina huhtikuussa 2018 vai presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä 2018.

Muissa kuin sote-asioissa maakunnilla on vahva määräämisoikeus. Sote-asioistakin maakunnat päättävät, mutta niissä on myös valtionohjausta. Jos yhteistyöalueet eivät pääse sopimukseen keskenään, valtio voi puuttua esimerkiksi sairaaloiden kilpavarusteluun. Tullaan rakentamaan nykyistä THL:ää vastaava toimija, jolla on valtakunnallisen ohjauksen rooli.

Mitä muuta tehtäviä kuin sote-palveluita maakunnat järjestävät?

Maakunnille siirretään nykyisten maakuntaliittojen ja elyjen tehtäviä. Pelastustoimi ja ensihoidon järjestäminen tulevat viiden yliopistosairaalaa ylläpitävän maakunnan vastuulle. Kaikkien maakuntien vastuulle tulevat esimerkiksi ympäristöterveydenhuolto, elintarvikevalvonta, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu.

Maakuntien tehtävänä on myös maakunnallisen identiteetin edistäminen, elinkeinoelämän kehittäminen ja työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen.

Ammatillisen koulutuksen järjestämistä ei siirretty maakunnille. Työ- ja elinkeinopalveluissa palvelutuotantoa voidaan osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle ja yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille.

Väheneekö hallinto?

Kyllä. Järjestämisvastuussa olevia maakuntia tulee 18. Maakunnille siirtyvillä sote- ja muilla tehtävillä on nykyisin lähes 300 järjestäjää. Nykyisin on kuusi alueellista aluehallintovirastoa. Hallitus esittää niistä luopumista ja yhden valtakunnallisen aluehallintoviraston perustamista.

Päivän lehti

19.1.2020