Mitä vastaanottokeskus tekee paikkakunnan taloudelle?
Mihin turvapaikan hakijalla on oikeus ja mihin velvollisuus?
– Oikeus hakea turvapaikkaa perustuu YK:n ihmisoikeussopimukseen. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse pois kotimaastaan. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot ovat sitoutuneet käsittelemään prosessin ja huolehtimaan sen aikana hakijoiden huollosta.
– Turvapaikanhakijoille kuuluvat rajatut palvelut. Niihin kuuluu vain akuutti ja henkeä uhkaava sairaanhoito aikuisilla. Kroonisia sairauksia ei siis hoideta. Lapsille kuuluvat kuntalaislapsien kanssa samat terveydenhuollon palvelut.
– Työtä tehdään Punaisen Ristin arvojen mukaan, inhimillisesti asiakkaita ohjaten ja yhteiskunnan tapoihin opettaen. Asiakkaat siis sitoutuvat työ- tai opintotoimintaan. Jos laiminlyö työ- tai opintovelvoitteensa, joka on 3 kertaa viikossa, leikataan vastaanottorahaa 15 %.
– Asiakkaat pääsevät ja joutuvat käyttämään suomen kieltä, jota heille keskuksessa opetetaan.
Kuka maksaa ja kenelle?
-Kaikki vastaanottokeskuksen kulut maksetaan Maahanmuuttoviraston vastaanottomomentilta. Maahanmuuttovirasto on Sisäministeriön alainen. Rahat ovat verovaroja valtion kassasta.
-Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet koko maassa ovat valtion budjetissa noin 8,5 miljoonaa euroa.
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot ovat noin 27,5 miljoonaa euroa. Näillä maksetaan esimerkiksi palkat työntekijöille. Vertaukseksi: Puolustusvoimien toimintamenot ovat 1838 miljoonaa euroa ja eläkemenot 4448,5 miljoonaa euroa.
-SPR Hämeen piiri pyörittää toimintaa hallintokulukorvaus -periaatteella. Rahaa käytetään erityisesti Lammin ja Hämeenlinnan alueelta saataviin palveluihin ja tarvikkeisiin hankintojen myötä.
– Hämeenlinnan kaupungille vastaanottokeskus ei maksa mitään. Sen sijaan se saa esimerkiksi vuokratulot kaikkien asukkaiden asunnoista.
– Aikuinen turvapaikanhakija saa kuussa 317 euroa käyttöönsä. Niistä hän kustantaa ruuat, vaatteet, käsikauppalääkkeet, puhelinlaskut ja kaikki omat matkansa.
Asunnot?
-SPR Lammin vastaanottokeskus vuokraa asuntoja Hämeenlinnan kaupungilta. Niitä on nyt yhteensä 46.
-Asunnoista 42 on Lammilla ja 4 Hämeenlinnassa.
Kenen palveluja käytetään?
– Julkista liikennettä käytetään paljon, sillä asiakkaat matkustavat muun muassa maahanmuuttoviraston puhutteluun, poliisille ja sairaalaan.
– Asiakkaat ostavat ruokansa yleensä paikallisesta kaupasta, lääkkeet ostetaan läheisistä apteekeista ja muut välttämättömyydet paikallisilta toimijoilta.
– Terveyskeskushoitoa ostetaan täyskustannushinnoin, eli ulkokuntalaisen maksuin. Siihen kuuluu esimerkiksi laboratorio ja röntgen palveluita sekä erikoishoitoa. Vastaanottokeskus maksaa siis paikalliselle terveydenhuollolle.
Kuka työllistyy turvapaikanhakijoiden vuoksi?
– Työntekijöitä palkataan vastaanottokeskukseen tilanteen mukaan. Tällä hetkellä työryhmässä on 11,5 työntekijää.
– Koululaiset käyvät kunnan valmistavassa opetuksessa, jonka järjestämisestä kunta saa kaksinkertaisen valtionosuuden /lapsi. Valmistavan opetuksen järjestäminen on Hämeenlinnan kaupungin velvollisuus.
Vastaanottokeskuksen vuorokausihinnan rakenne:
34 e/henkilö/ vuorokausi, eli
-noin 10 e suoraan asiakkaalle (eli 317 e/kk).
-noin 8 e työntekijöiden palkkoihin.
– noin 6 e kiinteistökuluihin, kuten asuntojen ja toimiston vuokriin, veteen, sähköön ja korjauksiin.
– noin 4,7 e asiakkaiden terveydenhoitoon, eli tähän kuuluvat lääkärit, erikoislääkärit, labrat ja röntgen.
– noin 4,5 e palveluiden ostoon, niistä suurin kuluerä ovat puhelintulkit.
– loput 0,8 e kuluu tarvikkeiden hankintaan ja esimerkiksi projektien rahoitukseen.
Vastaanottokeskuksen tilat?
Kalustus tehdään lahjoitustarvikkeilla niin paljon kuin mahdollista. Keskus kerää käytettyjä huonekaluja kuten sänkyjä, sohvia, lipastoja, pöytiä, tuoleja, verhoja ja mattoja.
