Kanta-Häme

Miten matalalla pohjavedet ovat?

Kanta-Hämeen alueella on koettu pitkä, kuiva syksy. Jokien virtaamat ovat vähäisiä ja myös järvien vedenkorkeudet ovat jääneet keskimääräistä alemmaksi, kun syyssateita ei ole saatu.

Tavallisesti useimpien järvien vedenkorkeudet nousevat lokakuussa, mutta Suomen ympäristökeskuksen mukaan nyt järvien pinnat ovat olleet pääosin laskussa.

Miten kuiva syksy näkyy pohjavesitilanteessa, geohydrologi Risto Mäkinen Suomen ympäristökeskuksesta?

– Satamatonta on ollut heinäkuulta lähtien, joten pohjavedet ovat edelleen laskussa. Kuivaa on ollut erityisesti Lounais-Suomesta Jyväskylään ulottuvalla vyöhykkeellä, johon Kanta-Hämekin kuuluu. Ei tämä tilanne kuitenkaan vielä hälyttävältä näytä, Mäkinen kiteyttää.

Miten matalalla pohjavedenpinta nyt on?

– Sellaiset 10–40 senttiä ollaan keskiarvojen alapuolella maan etelä- ja keskiosissa. Joka puolella ei ole kuitenkaan ollut kuivaa ja muualla maassa ollaankin yli keskiarvon. Etelärannikollakin Karkkilassa vedenpinta on yli keskiarvon. Pohjanmaalla on satanut paikoin hyvinkin runsaasti ja Lapissa on ollut märkää.

Vieläkö syyssateet voivat korjata tilanteen?

– Kyllä kaikki sade nostaa pohjaveden pintaa niin kauan kuin ei tule pysyvää talvea. Pohjavettä kertyy vielä, vaikka maa olisi vähän roudassakin, jos lumi sulaa ja tulee välillä leutoja kausia. Jos sataisi sellaiset 50–100 millimetriä, voisi mennä levollisin mielin talviunille.

Miten poikkeuksellinen tilanne on?

– Tästä tilanteesta on vielä puoli metriä matkaa vuosien 2002–2003 ennätyskuivuuteen. Nuo ajat opettivat monta asiaa. Silloin kaivoja syvennettiin ja vesihuoltoa parannettiin eri tavoin. Toki matalat kaivot voivat nytkin kuivua, jos ne ovat kuivuneet ennenkin. Silloin kannattaa tilannetta seurata vaikka mittaamalla parin viikon välein.