fbpx
Kanta-Häme

Miten saada opettajat säästötalkoisiin?

Peruskoulun, lukion ja ammattikoulun opettajia koskeva ja oppivelvollisuuteen perustuva työaikamalli on auttamattomasti vanhentunut. Tästä on yhteinen näkemys sekä Opettajien Ammattijärjestöllä (OAJ) kuin sen kanssa virka- ja työehtosopimuksista neuvottelevalla Kuntatyöntekijät KT:lla.
 
Tulevaisuus on kohti vuosityöaikamalleja, jotka ottaisivat huomioon työn muutoksen ja toisivat kaiken työn työajan piiriin.
 
Nykyiseen työaikamalliin hallituksen esittämä viikkotyöajan lisääminen ei KT:n mielestä istuisi noin vain.
 
– Ammatilliselle puolelle se voisi jossain määrin sopiakin, mutta esimerkiksi peruskoulun puolella se on ongelmallinen, sillä lisätyön pitää osua opetuspäiviin, KT:n neuvottelupäällikkö Hannu Freund sanoo.
 
KT:n suunnitelmiin hallituksen esittämä viikkotyöajan lisäys sopii paremmin kuin hyvin.
 
Tällä hetkellä peruskoulujen opettajat valmistelevat oppituntinsa itsenäisesti, eikä rehtoreilla ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten ja missä suunnittelutyö tapahtuu. Kuntatyönantajien puolesta opettajat saisivat tehdä tätä työtä jatkossa entistä enemmän yhdessä.
 
Vuosityömallista on puhuttu jo pitkään, kokeiluja on tehty, mutta päätöksiä ei kuitenkaan ole saatu tehdyksi. Miksi?
 
Kuntatyönantajien näkökulmasta asiassa on kaksi ongelmaa. KT pitää OAJ:n esittämää mallia paitsi liian kalliina, mutta myös karsastaa sitä, millaisia ehtoja opettajien etujärjestö on kytkenyt vuosityöaikakokeiluihin pääsyn edellytykseksi.
 
Yksi kynnyskysymyksistä on Hannu Freundin mukaan se, että OAJ:n mielestä kokeilukunnilla tai -kuntayhtymillä ei voi olla taustallaan tai suunnitelmissaan säästötoimia.
 
– Mikä kunta pystyy nykypäivänä suunnittelemaan toimintaansa niin, että säästöjen hakeminen olisi poissuljettu vaihtoehto, Freund kysyy.
 
OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mielestä kalleus on suhteellista. Hänen mukaansa OAJ pyrkii selvittämään, mitä työtä ja kuinka paljon KT haluaa opettajilta ostaa.
 
– Mutta siitä meillä on selkeä näkemys, että jos kunta lomauttaa tai palkkaa uusia opettajia taloussyistä vasta 1.8. alkaen, ei sillä ole mitään taloudellisia edellytyksiä lähteä mukaan kokeiluun, joka saattaa vielä lisätä kustannuksia, Luukkainen sanoo.
 
OAJ vastustaa hallituksen esittämää pakkolakia ja haluaa, että säästöt haetaan työehtosopimusten sisällä neuvoteltavin keinoin. Järjestö on valmis osallistumaan yhteisiin säästötalkoisiin, kunhan keinot vain löytyvät.
 
– Itse asiassa opettajat ovat osallistuneet viimeisen viiden vuoden aikana jo säästöihin. Opettajien palkkoja on leikattu, kun tuntimäärät on vähennetty minimiin, Luukkainen muistuttaa.
 
Hän muistuttaa myös, että nyt esitetty lomien ja ylityökorvausten leikkaaminen koskettaa opettajaryhmistä pienipalkkaisinta eli lastentarhanopettajia. Hänen mukaansa on selvää, että työnantaja hakee vastaavia muutoksia toista kautta myös muilta opettajaryhmiltä.
 
Patenttiratkaisua säästökysymykseen ei kuitenkaan Luukkaisen mielestä ole. 
 
– Jos leikataan lomarahoista, koskettaa se toki kaikkia, mutta on muuten kyseenalainen keino.
 
– Itse suhtaudun lomarahojen leikkaamiseen varsin nihkeästi, sillä ratkaisulla olisi vaikutusta kotimarkkinoihin, kun ihmisillä olisi entistä vähemmän rahaa käytettävissään.
 
Hallituksen esitys julkisen puolen kesälomien lyhentämisestä on nostanut keskusteluun myös opettajien pitkän kesäloman.
 
Virallisesti opettajilla ei kuitenkaan kesälomaa ole, sillä kyse on kesäajan keskeytyksestä. Se on opettajalle työstä vapaata aikaa.
 
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo ymmärtävänsä varsin hyvin miksi kysymys opettajien kesästä nousee julkiseen keskusteluun etenkin kriisiaikoina, kun ei tiedetä historiaa ja opettajan työn todellista luonnetta.
 
Kesäkuukausiin kajoamista ei nähdä peruskoulun puolella kummallakaan puolella mielekkäänä. Sen sijaan ammatillisella koulutuksessa on KT:n mukaan tarvetta myös kesän hyödyntämiseen.
 
– Kesäajan supistaminen ei ole peruskoulussa vaihtoehto, josta työnantajakaan juuri hyötyisi. Kesällä voidaan järjestää joitakin vesopäiviä, mutta ei niidenkään määrää voida vain lisätä, työnantajapuolta edustava Freund sanoo.
 
Vesopäivät ovat opettajatyöpäiviä, ja niitä on lukuvuoden aikana kolme kappaletta.
 
Palataan työaikakysymykseen.
 
 Sekä KT että OAJ uskovat, että ratkaisu vuosityömallia koskeviin kipukysymyksiin löytyy ennen pitkää.
 
Luukkaisen mukaan kyse saattaa edelleen olla kuukausista tai vuosista, sillä neuvotteluja jatketaan koko ajan. Jos sopimukseen päästään, voisi vuosityökokeilu alkaa joissain kunnissa jo 2016 syksystä lähtien. 

Menot