Kanta-Häme Hämeenlinna

Mommilantien päällystystyöt loppusuoralla – Tiellä kartoitetaan töiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä

Mommilantien päällystyksen yhteydessä kartoitetaan töistä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Myös tien rakennetta parannetaan.
NCC:n kehitysinsinööri Marko Olli, työnjohtaja Ari Jauhiainen ja laadunhallintapäällikkö Riku Tujunen ja Liikenneviraston ylitarkastaja Olli Saarinen kertoivat myös tietöissä kiinnitettävän yhä enemmän huomiota ympäristön kuormitukseen.

Lammin Mommilantien päällystysurakka valmistuu ensi viikon aikana.

Urakka on ollut paitsi odotettu myös jossain määrin poikkeuksellinen. Tiehen tehdään asfaltoinnin lisäksi bitumistabilointi, joka pidentää tien elinkaarta. Lisäksi urakoitsija NCC tarkkailee urakasta muodostuneista hiilidioksidipäästöjä ja kartoittaa päästölähteitä.

Mommilantiestä uusitaan nyt vajaan yhdeksän kilometrin pätkä. Pätkä sijaitsee tieosuudella 2951, joka johtaa 12-tieltä Hausjärven suuntaan.

Tielle tehtävä bitumistabilointi tarkoittaa bitumin sekoittamista tien rakennekerrokseen. Stabilointi tehdään ennen kuin tie asfaltoidaan.

NCC:n asfaltin laadunhallintapäällikkö Riku Tujunen kertoo, että bitumistabilointi lisää tien rakenteen kantavuutta ja joustavuutta.

– Tien rakenne ei myöskään läpäise enää vettä niin hyvin. Tämä vaikuttaa tien sään- ja roudankestävyyteen, urakan työnjohtaja Ari Jauhiainen lisää.

Tujunen kertoo, että aloite tien bitumistabiloinnista on lähtenyt urakan tilaajalta eli Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Bitumistabilointi nostaa urakan kustannuksia ja pidentää myös sen kestoa.

– Pelkkään tien asfaltointiin olisi mennyt reilu viikko, mutta bitumistabilointi lisää työvaiheita niin, että nyt aikaa menee kolme viikkoa kauemmin, Tujunen sanoo.

Toisaalta stabilointi pidentää tien käyttöikää todennäköisesti useita vuosia.

Mommilantiellä kerätään tietoa myös päällystysurakan ympäristövaikutuksista. Itse asiassa urakassa on meneillään kaksikin päästömittausta.

NCC kerää sekä Mommilantieltä että samaan urakkaan kuuluvalta Sattulantieltä Hattulasta tietoa päästölähteistä. Lisäksi urakoitsija osallistuu Liikenneviraston pilottiin, jossa kerätään automaattisesti ja reaaliajassa tietoa työmaan hiilidioksidipäästöistä.

Ylitarkastaja Ossi Saarinen Liikennevirastosta kertoo, että menossa on ensimmäinen vuosi, kun hiilidioksidipäästöasiat on konkreettisesti tuotu osaksi päällystysurakoiden tiedonkeruuta,

– Kaikilla päällystysurakoitsijoilla oli mahdollisuus osallistua pilottiin, hän sanoo.

Liikenneviraston pilotti liittyy valtakunnallisiin linjauksiin, joiden mukaan Suomen liikenteessä tähdätään hiilivapauteen vuoteen 2045 mennessä. Saarinen toteaa tavoitteen olevan kova.

– Mutta sitä kohti tässä edetään pienin askelin.

Digitaalisen tiedon saaminen tietyökoneiden päästöistä parantaa tiedon vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä.

– Tietenkin liikenteen suurimmat päästöt tulevat tieliikenteestä, mutta tavoite heijastuu myös teiden kunnossapitoon.

NCC:n Tujunen kertoo, että myös rakentamisessa tavoitellaan yleisesti ottaen pienempiä päästöjä.

– Olemme tehneet esimerkiksi asfalttikehitystä päästöjen vähentämistä silmällä pitäen.

NCC on kehittänyt matalammassa lämpötilassa valmistettavan Green Asphaltin. Sitä ei kuitenkaan käytetty Mommilantiehen.

– Päädyimme käyttämään perinteistä asfalttia, koska haemme nyt nollatasoa, johon voimme verrata arvoja tulevaisuudessa.

NCC Industryn viestintäpäällikkö Nelly Haapalainen kertoo, että NCC on myös vähentänyt Ruotsissa asfalttitehtaidensa päästöjä vaihtamalla niiden polttoaineen polttoöljystä puupelletteihin.

– Suomessa verotus ei kuitenkaan tue tätä vaihtoehtoa, hän sanoo. HÄSA

Bitumistabilointi

Rakennekerrosten kuormituskestävyyttä lisäävä pinnan parantamismenetelmä.

Menetelmässä stabiloitavaan aineeseen sekoitetaan bitumia, joka lisää rakenteen joustavuutta.

Soveltuu etenkin vanhojen teiden stabilointiin.

Parantaa tien kuormituksen, veden ja roudan kestävyyttä.

Stabiloinnissa hyödynnetään usein myös tiestä jyrsittyä ainesta, mikä tekee menetelmästä siitä ympäristöystävällisemmän.