Kanta-Häme

Monen mieli järkkyy, mutta apua on vaikea saada - "Suurta osaa alihoidetaan tai ei hoideta lainkaan"

THL:n mukaan mielenterveyspalveluiden alirahoittaminen tuottaa vuosittain 11 miljardin euron kustannukset.

Mielenterveyspalvelut on Suomessa ”vakavasti alirahoitettu”. Alueellisia eroja on, mutta tilanne koskee koko maata.

– Mielenterveyshäiriöistä suurta osaa alihoidetaan tai ei hoideta lainkaan, sanoo terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen.

Hän laskee, ettei asian korjaaminen olisi kallista.

– Mielenterveyshäiriöiden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat tällä hetkellä Suomessa vuosittain 11 miljardia euroa. Summassa ovat mukana hoitokulujen lisäksi muun muassa vakuutusmaksut, päivärahat ja tuotannonmenetykset. On kysymys isosta kustannustaakasta, Kärkkäinen sanoo.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n tuoreen raportin mukaan mielenterveyden ongelmat maksavat 28 EU-maalle yhteensä yli 600 miljardia euroa vuodessa.

Puukotus nostatti keskustelua

Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelut nousivat keskusteluun marraskuun puolivälissä, kun Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrisen osaston potilas puukotti sivullista Jukolan S-Marketissa.

Puukottaja oli lyhyellä valvomattomalla vapaalla psykiatriselta osastolta. Tapaus aiheutti Hämeenlinnassa paljon keskustelua muun muassa mielenterveyspalveluiden saatavuudesta.

Vastaavat tapaukset ovat harvinaisia, toteaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ylilääkärinä tällä viikolla työnsä aloittanut Stephan Salenius. Hänen mukaansa väkivaltatapaukset tulevat usein yllätyksinä niillekin, jotka tekevät työtä erityisyksiköissä ja vankimielisairaaloissa.

Salenius muistuttaa, että potilaiden kunto arvioidaan päivittäin. Tästä riippuvat muun muassa valvomattomat vapaat.

– 99 prosentissa tapauksista kaikki sujuu hyvin.

Niin Salenius kuin Kärkkäinenkin huomauttavat, etteivät mielenterveyspotilaat yleisesti ole erityisen vaarallisia. Tapauksia saattaa olla vuodessa vain yksi, mutta se saa näkyvyyttä. Eniten väkivaltaa tapahtuu kotona, ja julkisilla paikoilla väkivallan uhkaa liittyy päihteiden käyttöön.

Joka toinen sairastaa

Mielenterveyden häiriöt eivät ole harvinaisia. Jukka Kärkkäisen mukaan joka toinen ihminen sairastaa elämänsä aikana jonkinlaisen mielenterveyshäiriön.

”Ajankohtaisesti” eli juuri nyt häiriöistä kärsii ainakin joka viides. Luvussa ovat mukana myös päihde- ja riippuvuushäiriöt.

Kanta-Hämeessä mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja palvelujen tarve ovat maan keskitasoa, kertoo THL:n tämän syksyn asiantuntija-arvio Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista.

Mielenterveydellisistä syistä sairauspäivärahaa saaneiden määrä on Kanta-Hämeessä keskimääräistä suurempi ja itsemurhakuolleisuus koko maata jonkin verran korkeampi. Sen sijaan avohoidon mielenterveyspalvelujen käyttö on hieman muuta maata vähäisempää.

Arviossa katsotaan, että parantamisen varaa olisi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja lasten, nuorten ja perheiden perustason mielenterveyspalveluiden saatavuudessa.

Kokeilu meni, mutta tulee taas

Riihimäellä toimi taannoin sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuksen yhteinen matalan kynnyksen kokeilu. Se keskeytettiin henkilökuntavajeen vuoksi, ja matalan kynnyksen hoitoa tarjoaa nyt terveyskeskus yksin.

Kokeilu pyritään käynnistämään uudelleen alkuvuonna 2019. Vastaavaa kaavaillaan myös Hämeenlinnan seudulle.

”Jos henkilö aiheuttaa turvallisuusuhkaa tai ei kykene huolehtimaan itsestään, hän pääsee usein suoraan erikoissairaanhoitoon.”

Hämeenlinnassa avun tarvitsijan ensimmäinen etappi on nyt terveyskeskus, ja erikoissairaanhoitoon pääsee lähetteellä. Hoidon tarve arvioidaan kiireellisyyden perusteella.

– Akuutit tapaukset saavat hoitoa 1–7 päivässä. Jos henkilö aiheuttaa turvallisuusuhkaa tai ei kykene huolehtimaan itsestään, hän pääsee usein suoraan erikoissairaanhoitoon, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian ylilääkäri Ilpo Vaarnamo.

Lievempiä oireita tulkitaan tapauskohtaisesti. Jos toimintakyky ”ei ole vakavasti heikentynyt” tai tila ei aiheuta ”kohtuutonta kärsimystä”, potilaat eivät usein päädy sairaalaan asti.

Hoitoa pitäisi saada heti

Potilaiden ja omaisten kokemus on se, etteivät kaikki mielenterveyshäiriöistä kärsivät välttämättä päädy hoitoon minnekään. Hoidon saanti myös viivästyy.

– Ei koske pelkästään Kanta-Hämettä, että oikea-aikaisessa hoitoon pääsemisessä olisi paljon kehitettävää. Kun on hätä, ei voi odottaa kolmea kuukautta. Kaikki eivät ole saaneet hoitoa, vaikka ovat sitä hakeneet, sanoo mielenterveyspotilaiden omaisia tukevan Finfami Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Heidi Kervinen.

Finfamilla on vuosittain satoja kontakteja mielenterveyshäiriöistä kärsivien omaisiin.

Palveluita tarvitseva ei välttämättä edes tiedä, mistä apua saa.

”Vastuun hoidon etsimisestä ei pitäisi jäädä vain ihmiselle itselleen.”

– Tarjolla on paljon hyviä palveluita, mutta meidän pitäisi pystyä keskenämme parempaan yhteistyöhön, jotta ihmiset ohjattaisiin paremmin oikeaan palveluun. Vastuun hoidon etsimisestä ei pitäisi jäädä vain ihmiselle itselleen, Kervinen sanoo.

Hän iloitsee siitä, että sairaanhoitopiiri on ottanut palveluiden kehittämiseen mukaan ”kokemusasiantuntijoita”, joilla on kokemusta omasta tai läheisen sairastumisesta.

– Näin saadaan hyötykäyttöön heidän tietonsa siitä, millaista on sairastaa ja mistä he saivat tukea ja apua.

Päivittäin eläkkeelle 9 masentunutta

Jukka Kärkkäinen toivoo, että mielenterveyshäiriöiden kustannuksia alettaisiin ajatella esimerkiksi kymmenen vuoden tähtäimellä eikä vuosi kerrallaan.

– Mielenterveyshäiriöitä sairastetaan osin pitkään. Kustannukset kertautuvat.

Esimerkiksi skitsofrenia aiheuttaa usein pysyvää työkyvyttömyyttä. Myös masennusdiagnoosit johtavat eläkkeelle siirtymisiin niin tiuhaan, että Kärkkäisen laskujen mukaan keskimäärin 9 ihmistä jää siksi päivittäin eläkkeelle.

– Se tarkoittaa yli 3 000:ta ihmistä vuodessa, vaikka masennus on lähtökohtaisesti parannettava sairaus. Hoito ei siis ole riittävää.

Yksi iso kustannuksia aiheuttava ryhmä ovat päihdeongelmat, jotka tuottavat muun muassa sairaalareissuja ja poliisin väliintuloja.

Kaikki eivät hakeudu hoitoon

Kaikki mielenterveyshäiriöistä kärsivät eivät koskaan hakeudu hoitoon. Kärkkäinen arvelee määrän olevan noin puolet sairastuneista.

– Toinen kysymys on se, miten moni hakeutuneista saa laadukasta hoitoa. Alihoitoa on myös se, ettei sairastuneita hoideta nykyisten käypä hoito -suositusten mukaan. Tähän kuuluvat myös hoitoonpääsyn viiveet.

Kärkkäinen pitää olennaisena, että resurssien ja laadun pitäisi olla yhtenevät kaikilla alueilla. Hän pitää hyvänä verrokkina syöpähoitoja, jotka Suomessa ovat korkealla tasolla kansainvälisessä vertailussa.

– Siellä on käytössä hyvin toimivat hoitoketjut, uusimmat lääkkeet ja teknologia.

 

Lue myös: Nousukausi ei ole taannut elämän mahdollisuuksien tasa-arvoa – 1997 syntyneillä enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin vuoden 1987 nuorilla

 

Hoidossa tehtävä valintoja

Ilpo Vaarnamo myöntää, että resurssien vähyys näkyy arjessa. On tehtävä valintoja, keitä hoidetaan ja millä tavalla.

– On olemassa valtakunnalliset hoitosuositukset, joiden mukaan työnjakoa on tarkasteltu. On mietittävä, mihin paneutumisesta on eniten hyötyä häiriöiden ja sairauksien hoidossa. Oma aspektinsa on myös rekrytointi: psykiatrisia erikoislääkäreitä on vaikeaa saada virkoihin.

Kanta-Hämeen keskussairaalaan on tänä vuonna tullut lähetteellä marraskuun loppuun mennessä 2119 aikuista potilasta. Viime vuonna samaan aikaan luku oli 1834.

15 prosentin kasvuun ei ole yksiselitteistä vastausta.

Moni häiriö perua lapsuudesta

Nykyistä paremmilla resursseilla voitaisiin tehokkaammin puuttua mielenterveysongelmien varhaiseen kehitykseen, näkee Kärkkäinen.

Moni mielenterveyshäiriö on perua lapsuudesta ja nuoruudesta.

– Monien ongelmien kehitykseen olisi pitänyt puuttua jo varhain. Lapsuus on kaiken a ja o, mutta tämä ei ole yksin terveydenhuollon asia, vaan lähtee jo perheolosuhteista.

Stephan Salenius huomauttaa, että on vaikeaa arvioida, miten suuri osa psykiatrisesta sairastamisesta olisi ehkäistävissä hoidon avulla. HÄSA

Polkuja palveluun

Mielenterveyspalveluita tarjoavat Kanta-Hämeessä kunnalliset terveyskeskukset, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, työterveys, yksityiset palvelut ja kolmas sektori.

Riihimäen terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö tarjoaa sekä soittoaikoja että päivystystä. Myös terveyskeskuslääkärin vastaanotolle voi hakeutua.

Hämeenlinnassa hakeudutaan ensin terveyskeskuksen mielenterveyspalveluihin tai terveydenhuollon päivystykseen. Psykiatrian sairaanhoitajalle on tarjolla puhelin- ja vastaanottoaikoja.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrian erikoissairaanhoitoon pääsee lähetteellä, jonka voi saada terveyskeskuksesta, päivystyksestä tai työterveyshuollosta.

Laki määrää

Mielenterveyslain mukaan kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä mielenterveyspalvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin tarve edellyttää.

Palvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja terveyskeskusten on yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntayhtymien kanssa huolehdittava toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisesta.

 

 

Juttu on julkaistu Hämeen Sanomissa 9.12.2018.

Päivän lehti

26.10.2020

Fingerpori

comic