Kanta-Häme

Monet koululaiset saavat erityisapua

 

– Paras fiilis tulee, kun lapsi onnistuu tehtävässä, jota ollaan opeteltu ja jonka hän sitten itse hoksaa, koulunkäyntiavustaja Anu Pajunen sanoo.

Onnistumisia haetaan kouluissa laajalla rintamalla, sillä avustajien määrä on kasvanut roimasti 2000-luvulla.

Oppimisen auttaminen on muutenkin olennainen osa kouluelämää. Ylimääräistä tukea saa Tilastokeskuksen mukaan jo yli neljäsosa peruskoululaisista.

Suurelta kuulostavalle määrälle on selityksensä.

Puuttumiskynnys oppimisvaikeuksiin on laskenut ratkaisevasti takavuosista.

– Ennen vanhaan oppilaat, jotka eivät pysyneet muiden tahdissa, putosivat pysyvästi kyydistä. Nyt halutaan, että hekin selviävät ylimääräisen tuen avulla koulusta, koulutustoimitsija Maila Tikkanen Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta tiivistää.

Forssan kaupungin sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen arvioi avustajapyyntöjen selvän yleistymisen alkaneen vuosituhannen vaihteen paikkeilla.

– Terveydenhuollosta alettiin yhä useammin suositella oppilaalle henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa. Mielestäni oppilaiden ongelmien käsittely keskittyi liikaakin vain avustajan saamiseen.

Opetusneuvos Jussi Pihkala opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvelee paineen kasvaneen siksikin, että huoltajat hakevat hanakasti erilaisia lausuntoja ja vaativat niiden nojalla lapsilleen palveluja.

– Viime kädessä opetuksen järjestäjä eli kunta päättää, ketkä avustajapalveluja tarvitsevat, ja kuntakohtaiset erot ovat suuria.

Vammaisten lasten avustaminen on itsestäänselvyys, mutta lievemmissä oppimisvaikeuksissa moni kunta voi hakea säästöjä avustajapalveluista tinkimällä.

Monenlaista apua riittää joka tapauksessa, sillä tavallisten opettajien, erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja koulunkäyntiavustajien lisäksi koululaisia auttavat terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi ja kuraattori.

Toinen iso syy avustajamäärän kasvuun on nykyinen halu sijoittaa erityisoppilaat ensisijaisesti tavallisiin yleisopetusryhmiin. Kun samassa luokassa istuu entistä enemmän hyvinkin erilaisia oppilaita, avustajien tarve lisääntyy.

Tukea saavien oppilaiden määrä on noussut entisestään vuodesta 2011, perusopetuslain täsmentämisen ja tukimallin rukkauksen jälkeen. Erityisopetus on vähentynyt ja tehostettu tuki lisääntynyt.

– Erityiskoulujen määrä on pudonnut noin puolella kymmenessä vuodessa, eikä niitä enää juurikaan rakenneta, opetusneuvos Pihkala huomauttaa.

Itsekin aikoinaan erityisluokanopettajana työskennelleen sivistysjohtaja Pynnösen mielestä erityisopetusta kavahdetaan suottakin, sillä joillekuille oppilaille se on yhä paras vaihtoehto.

Avustajien tarvetta vähentää tiimiopetuksen yleistyminen: luokassa on aiempaa useammin kaksi opettajaa.

Koulunkäyntiavustajia työllistää nykyään myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Niissä kunnissa, joissa se järjestetään kunnan omana toimintana, avustajien työ on siis levinnyt koulunkäynnin ulkopuolelle.

Se kuuluu nykyään myös koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoon. (LM–HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020