Kanta-Häme

Moni eläkeläinen joutuu hakemaan asumistukea

Yleistä asumistukea saavien eläkeläisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viiden viime vuoden aikana. Joissakin maakunnissa kasvua on pitkälti yli 100 prosenttia, pahimmillaan 163 prosenttia. Koko maassa asumistukea saavien eläkeläistalouksien määrä on kasvanut 68 prosenttia.

Yleisen asumistuen saamiselle on tiukemmat ehdot kuin eläkkeensaajien asumistuelle, ja se määräytyy ruokakunnan tulojen mukaan. Tukea sai viime vuoden lopussa 6 262 eläkeläisruokakuntaa.

Vuoden 2009 lopussa yleistä asumistukea sai 3 727 eläkeläistaloutta. Myös eläkkeensaajan asumistukea saavien määrä on kasvanut. Se on yleisimmin käytetty eläkeläisten asumisen tuki, jota viime vuoden lopussa sai 191 401 eläkkeensaajaa. Vuonna 2009 eläkkeensaajan asumistukea sai 177 916 suomalaista.

VUOKRATASON nousu selittää osittain asumistuen saajien kasvua. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan kuukausivuokrat ovat nousseet koko maassa keskimäärin 2,5 euroa neliömetriä kohti viiden viime vuoden aikana. Nousua on ollut hieman enemmän vapaarahoitteisissa kuin aravarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

Kun keskikokoinen suomalainen vuokra-asunto on 54 neliömetriä, vuokrien noususta koituu suoraan noin 135 euron lisälasku kuukaudessa.

Pääkaupunkiseudulla vuokrataso on noussut euromääräisesti enemmän kuin muualla Suomessa, etenkin vapaarahoitteisten asuntojen kohdalla. Viiden vuoden aikana vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kuukausivuokran neliöhinta on kasvanut 3,5 euroa.

KELASSA ollaan hämmentyneitä eläkeläisruokakuntien määrän kasvusta juuri yleisen asumistuen saajissa.

Tavallisesti eläkkeensaajat ovat juuri sitä ryhmää varten räätälöidyn asumistuen piirissä. Toisaalta ruokakuntina työkyvyttömyys-, osatyökyvyttömyys- ja takuueläkkeen saajat saattavat saada paremman tukisumman yleisen asumistuen kautta.

Laki takuueläkkeestä tuli voimaan maaliskuussa 2011.

– Yksinään tämä ei varmastikaan koko lisäystä selitä, mutta uskoisin, että osan kuitenkin, toteaa Kelan etuuspäällikkö Heli Kauhanen.

Kauhanen arvelee, että yhteiskunnan muuttunut tilanne kokonaisuudessaan vaikuttaa tukea saavien eläkkeensaajien määrän kasvuun.

– Erilaiset joustavat eläkemuodot ovat lisääntyneet, tai siis oikeammin niiden käyttö myös pienituloisilla. Uskon kuitenkin että yhtä selkeää syytä asiaan ei ole, vaan yhteiskunnan muuttunut tilanne kokonaisuudessaan vaikuttaa.

ENITEN eläkkeensaajien määrä yleistä asumistukea saavista on kasvanut Kelan tilastopalvelun mukaan Kymenlaakson maakunnassa. Vuonna 2009 tukea sai siellä 97 ruokakuntaa, mutta vuonna 2014 jo 255 ruokakuntaa. Kasvua oli 163 prosenttia viidessä vuodessa.

Lapissa kasvuprosentti oli 156. Vuonna 2009 siellä oli yleisen asumistuen piirissä 79 eläkkeensaajaruokakuntaa, vuonna 2014 jo 203.

Satakunnassa sai vuonna 2009 yleistä asumistukea 86 eläkkeensaajiksi laskettavaa ruokakuntaa, ja vuonna 2014 vastaava luku oli 197. Kasvua oli 129 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla määrä kasvoi lähes yhtä paljon, 126 prosenttia. Vuonna 2009 ruokakuntia oli 82, viime vuoden lopussa 185.

Pienin nousu oli Ahvenanmaalla. Toisaalta Ahvenanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan luvut ovat niin pieniä, että tilastovertailu ei ole mielekästä.

Päivän lehti

2.4.2020