Kanta-Häme

Moni lähde voi huonosti

Aivan moottoritien kupeessa Visamäessä olevan Vankanlähteen tarina on valitettavan tavallinen.

Muinaismuistolain rauhoittama muinaisjäännös on historiallinen uhrilähde. Nyt padotuksi lammikoksi muuttuneen lähteen ympäristöä värittävät läjitetty maa ja kaivinkoneet. 40-50-luvulla rakennettu vedenottamo on graffitien peittämä, eikä sille ole löytynyt vieläkään uutta käyttöä.

Tarina kertoo, että Vankanlähteen ympäristö siivottiin muutama vuosi sitten. Siihen se jäi.

– Vankaanlähteen kunnostamisesta on kyllä puhuttu, sillä lähteen ongelma on sen ympäristö, ei lähde itse. Lähdettä ei ole häiritty, Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila sanoo.

Lähteiden määrä vähenee koko ajan. Jotkut valjastetaan kaivoksi, toiset jäävät tien alle. Kun moottoritie aikoinaan rakennettiin, jäi sen alle hyvin tunnettu Aurinkolähde Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla.

Yli 90 prosenttia Suomen lähteistä on muuttunut tai tuhoutunut metsien ojituksen, rakentamisen tai välinpitämättömyyden takia. 2000-luvulla tuhoutuneita lähteitä ja metsäpuroja on herätty pelastamaan ennallistamalla ne alkuperäiseen kuntoonsa.

Työtä on vaikeuttanut se, ettei kukaan tiedä paljonko lähteitä on ollut ja paljonko niitä on nyt. Peruskarttoihin on merkitty 30 000 lähdettä, mutta niitä on arvioitu olleen ainakin 200 000.

– Lähteet tuhoutuivat 80- ja 90-luvulle tultaessa. On ollut hienoa nähdä, kuinka tuhoutunut lähde herää uudestaan henkiin, kun sen suonet täyttyvät vedestä, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jari Ilmonen sanoo.

Ilmonen on ollut kunnostustöissä mukana alusta lähtien ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Myös monet maanomistajat ovat halunneet kunnostaa maillaan olevia lähteitä, mutta silloin on kyse kevyestä kunnostamisesta.

– Metsähallitus on ennallistanut suuria lähteitä tukkimalla soiden ojia. Se on kallista ja hidasta. Yksityisiä lähteitä on kunnostettu Suomessa yli tuhat.

Lähteet ovat ainutlaatuinen ilmiö luonnossa joka hakee maailmalta vertaansa. Ajatus siitä, että voi metsäretkellä tyydyttää janonsa luonnontilaisesta lähteestä, on monessa maassa mahdottomuus.

Luonnontilaisia lähteitä ja puroja suojaavat nykyisin metsä- ja vesilaki.

– Se on omaleimainen ympäristö, jossa on paljon sellaisia eurooppalaisia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei ole Suomessa missään muualla, Ilmonen sanoo.

Lähde tarjoaa talvehtimispaikan sammakoille ja monelle harvinaiselle kaksisiipiselle.

– Lähteet ovat aina olleet ihmiselle tärkeitä. Retkeilijät ovat saaneet niistä vettä ja monia lähteitä on pidetty pyhinä ja niiden vettä terveellisenä. Moni ihminen hakee yhä juomavetensä läheisestä lähteestä.

Lähteet tuhoutuvat yleensä tietämättömyyden tai välinpitämättömyyden takia.

– Lähteitä ei vain yksinkertaisesti tunneta, vaikka sellainen eteen tulisikin, Jutila sanoo.

Hämeenlinnan seudulla tunnettuja lähteitä on 86, joista pohjavesialueella on kaikkiaan 28 ja aivan sen tuntumassa parikymmentä. Jutila on kerännyt lähteet lähdetietokantaan, mutta kaikkia lähteitä hänkään ei ole onnistunut löytämään. Viime kesänä Jutila kiersi uudestaan tuntemansa lähteet.

– Hämeenlinna ja sen ympäristö eivät ole mitenkään erityisiä lähdealueita. Lähteet ovat varsin pieniä, Jutila kertoo.

Suurinta osaa lähteistä ei ole merkitty karttoihin, eikä niistä ole välttämättä juuri muuta tietoa kuin epämääräisiä kuulopuheita. Lähde on monta kertaa yllättänyt esimerkiksi rakentajat, jotka ovat voineet ohittaa lähteen olankohautuksella.