Kanta-Häme Hausjärvi

Moni lammilainen käänsi selkänsä Mommilan kirkolle – Osakuntaliitoksen arvet kirvelevät yhä

Hausjärven puistopuutarhuri Saila Nummela ihailee erityisesti kirkon harvinaisia ja kauniita värejä. Kuva: Esko Tuovinen
Hausjärven puistopuutarhuri Saila Nummela ihailee erityisesti kirkon harvinaisia ja kauniita värejä. Kuva: Esko Tuovinen

Mommilan sveitsiläistyylisen puukirkon pihalla ja viereisellä Koiniemen hautausmaalla rauhan rikkoo vain Mommilanjärven lahdella kelluvan lokin satunnainen kirkaisu.

Hautausmaalla lammilainen Leila Riikonen kuopsuttaa vanhempiensa hautaa, jolle istuttaa vuosikymmenien perinteiden mukaisesti kesäkukat ja repii väärään paikkaan tunkeutuneet juolavehnät.

Helteessä leppoisasti uinuvalla kirkkomaalla ei voi arvata, millaisten tunnemyrskyjen keskiöön kirkko joutui kymmenisen vuotta sitten.

Kahden leirin seurakunta

Osakuntaliitos repi kylän, kyläläiset ja seurakuntalaiset kahteen leiriin. Kylällä varotaan yhä tervehtimästä väärän puolen väkeä.

Kaikki lähti liikkeelle, kun osa Mommila-Hietoisten kylän väkeä halusi irrottautua Hämeenlinnaan liitetystä Lammista ja liittyä naapurikuntaan, Hausjärveen.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston äänestyksessä liitoksen puoltajat voittivat niukasti ja osakuntaliitos astui lopulta voimaan tammikuun ensimmäinen päivä vuonna 2010.

– Kirkko ja hautausmaa siirtyivät Hausjärven kunnan puolelle, joten oli valmisteltava myös seurakunnan osan ja samalla kirkon siirtäminen, kertoo Lammin kirkkoherra Heli Ulvila.

Kirkko jouduttiin luovuttamaan

Juuri ennen vuosituhannen vaihtumista täydellisesti peruskorjattu ja alkuperäiseen asuunsa restauroitu kirkko jouduttiin luovuttamaan Hausjärven seurakunnalle.

– Omaisuus on kirkon omaisuutta, ei yksittäisten seurakuntien. Seurakunnan ja kunnan rajojen on oltava lain mukaan yhtenäiset, joten kuntaliitos johti automaattisesti seurakuntaliitokseen, Heli Ulvila valaisee.

Uusi raja halkaisi Mommilan ja Hietoisten kylät. Osa jäi Lammin puolelle ja alkoi kulkea pitkän matkan Lammin kirkonkylään. Osa siirtyi hausjärveläisiksi.

Kolmikirkkoinen seurakunta

Kirkossa jumalanpalvelusten hoito siirtyi Hausjärven seurakunnalle. Tutut papit ja seurakunnan työntekijät jäivät Lammin kirkkoon.

Hausjärvellä asuva, Hausjärvi-Seuran jäsen Jorma Särkänmäki tietää kirkon hiljenneen kyläläisten harmiksi. Jumalanpalveluksien järjestäminen talviaikaan kirkossa on loppunut, mutta toisaalta kirkko vetää Mommilanjärven soutelun aikaan uuteen hartaushetkeen.

Hausjärven seurakunnalle Mommilan kirkko toi mukanaan iloisen yllätyksen. Seurakunnasta tuli kolmikirkkoinen, joten kirkkohallituksen avustus Hausjärven kirkon peruskorjaukseen kymmenkertaistui verraten kaksikirkkoisen seurakunnan avustukseen.

Mommilassa ja Hietoisissa elämä jatkuu, mutta moni kaipaa kirkon pihapiirin seurakuntatupaan entisiä eläkeläisille ja perheille järjestettyjä kerhoja.

Harvinaislaatuista nikkarityyliä edustavaan kirkkoon mahtuu 150 henkeä. Kuva: Esko Tuovinen
Harvinaislaatuista nikkarityyliä edustavaan kirkkoon mahtuu 150 henkeä. Kuva: Esko Tuovinen

Nikkarityyliä suoraan Sveitsistä

Seurakunta on kunnan rajalla uinuvasta kirkostaan ylpeä. Mommilan kartanon isäntä, Gösta von Schantz käynnisti rukoushuoneen rakentamisen kartanon väelle ja rukoushuone valmistui vuonna 1904 Alfred Kordelinin ostettua kartanon.

Rukoushuone sai kirkkoerioikeudet vuonna 1905. Puukirkko on harvinaislaatuinen nikkarityylin eli sveitsiläistyylin edustaja, pitkäkirkko, johon mahtuu 150 henkeä.

Kirkon on suunnitellut Emil Olander ja rakentanut Vihtori Olander.

Kirkon pihamaalle kartanon lapsille rakennettu koulurakennus on muutettu seurakuntatuvaksi, jossa pidetään hartaushetkiä ja jota vuokrataan juhlakäyttöön.

Kun kirkko ensimmäisen kerran peruskorjattiin vuonna 1959, sisäseinien alkuperäiset värit peitettiin harmaalla ja urut korvattiin urkuharmonilla.

– Peruskorjauksessa palautettiin kirkon sisälle alkuperäinen asu harvinaisine sinisen ja vihreän pastellisävyineen, kertoo Hausjärven seurakunnan puistopuutarhuri Saila Nummela.

Alttaritaulu jopa kirkkoa vanhempi

Erityisen ylpeä kirkko voi olla tekstiileistään, jotka Lammin seurakunta hankki vuonna 1992. Tekstiilit suunnitteli Leena Erkamo-Ylhäinen ja valmisti Vappu Oravala.

Alttaritaulu “Kristuksen kirkastuminen” on kirkkoa vanhempi. Sen uskotaan olevan peräisin 1840- tai 1850-luvuilta ja Berndt Godenhjelmin maalaama.

Mommilan kirkko toimi parikymmentä vuotta ennen kuin kartano lahjoitti kirkolle Koiniemestä maata hautausmaan perustamista varten. Hautausmaa on pieni, vain 150 haudan lehto, jonne Saila Nummelan kertoman mukaan vuosittain haudataan puolenkymmentä vainajaa.

– Lähes kaikki haudataan sukuhautoihin. Uusia hautoja avataan ehkä kolmen vuoden välein. Sen sijaan uurnahautaus on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. HäSa

Mommilan kirkko

Alun perin Mommilan kartanon rukoushuone.

Valmistui vuonna 1904, koulu pihapiiriin 1912 ja hautausmaa 1928.

Kirkkoerioikeudet vuonna 1905.

Alfred Kordelin testamenttasi kirkon Lammin seurakunnalle.

Pitkäkirkko, jolla matala torni ja katon toisessa päässä pienempi torni, kattoratsastaja.

Lammilta Hausjärvelle

Osa mommilalaisista teki vuonna 2007 aloitteen Mommilan liittämisestä Hausjärven kuntaan.

Vuonna 2008 Lammin kunta liitettiin osaksi Hämeenlinnan kaupunkia.

Sisäministeriöön tehty aloite johti lopulta Mommila-Hietoisten osakuntaliitokseen, joka toteutui vuonna 2010.

Osakuntaliitos merkitsi kylän ja samalla kirkon siirtymistä Hausjärven seurakuntaan.

Mommilan veriteot

Mommilan kartanosta aseita etsineet venäläiset matruusit joutuivat taisteluun Lahden suojeluskunnan kanssa ja surmasivat maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin 7.marraskuuta 1917.

Kordelin oli Suomen suurin yksityinen maanomistaja ja yksi maan rikkaimmista miehistä. Hän omisti muun muassa Mommilan ja Jokioisten kartanot.