Kanta-Häme

Positiiviset puolet unohtuvat usein, kun puhutaan adhd:sta – Synnynnäinen keskittymishäiriö diagnosoidaan usein vasta aikuisena

Moni saa adhd-diagnoosin vasta aikuisena, vaikka häiriö on synnynnäinen. Keskittymishäiriö hankaloittaa usein rutiinien hoitumista, mutta moni diagnoosin saanut pärjää hyvin haastavissa ja kiinnostavissa tehtävissä.
Halu ja kyky oppia uutta, ongelmanratkaisukyky, luovuus ja tunnetaidot ovat neljä työelämätaitoa ylitse muiden.
Adhd-häiriö ei tarkoita välttämättä ylivilkkautta. Diagnoosin saaneet pystyvät usein keskittymään hyvin mieluisiin tehtäviin.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli adhd on synnynnäinen kehityksellinen häiriö.

Valitettavan usein adhd-diagnoosi saadaan kuitenkin vasta aikuisena, kertoo Työterveyslaitoksen johtava psykologi ja neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen.

–  Monen lapsen lievempi adhd jää tunnistamatta, ja oireet alkavat aiheuttaa selvemmin ongelmia vasta aikuisena esimerkiksi opinnoissa, töissä tai ihmissuhteissa, Paajanen toteaa.

Paajasen mukaan aikuisten adhd:n esiintyvyys ei ole kasvanut, mutta se tunnetaan nykyään entistä paremmin, minkä seurauksena diagnoosit ovat lisääntyneet.

Adhd:n tunnistamista hankaloittaa se, että myös monet muut tekijät saattavat aiheuttaa keskittymisongelmia.

Adhd:n ydinoireet – tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus – voivat esiintyä osin eri tavoin eri ihmisillä.

Häiriöön ei välttämättä liity ylivilkkautta

Moni aikuinen pitää adhd:n tunnusmerkkinä edelleen ylivilkkautta, vaikka aikuisilla häiriöön ei välttämättä liity lainkaan ylivilkkausoireita.

Paajasen mukaan aikuisilla häiriötä todetaan hieman lapsia vähemmän.

–  Taustalla on todennäköisesti se, että aivojen kehittyessä oireet usein hieman lieventyvät ja niitä opitaan kompensoimaan paremmin. Aikuisena häiriön tunnistaminen jää myös helposti omalle vastuulle: oireisiin ei välttämättä osata kiinnittää erityistä huomiota, sillä ”asiat ovat aina olleet niin”.

Terveystalon psykiatrian erikoislääkärin Mika Määtän mukaan noin 2,5–3,4 prosentilla suomalaisista aikuisista on adhd, mikä tarkoittaa noin 80  000–110  000:ta työikäistä.

–  Silti vuonna 2018 peruskorvausta adhd-lääkkeistä sai vain 14  000 aikuista. Tämä kuvaa hyvin sitä, kuinka alidiagnosoitu adhd edelleen on.

Yhä useampi havahtuu oireisiinsa vasta keski-iässä

Määtän mukaan suurin osa aikuisten adhd-diagnooseista asetetaan nuorille aikuisille. Uutena ilmiönä viime vuosina ovat lisääntyneet myös 40–60-vuotiaiden diagnoosit.

–  Moni keski-ikäinen on pärjännyt oireidensa kanssa hyvin, mutta eläminen on vienyt paljon energiaa. Tämän seurauksena alkaa helposti tulla uupumus- tai masennusjaksoja. Toistuva taipumus uupua, masentua tai ahdistua on usein yhteydessä häiriöön.

Aikuisilla adhd ilmenee useimmiten tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn ja toiminnanohjauksen hankaluuksina. Ylivilkkaus voi ilmetä sisäisenä levottomuutena: mieli vaeltaa, ja on todella vaikea rentoutua ja rauhoittua.

Häiriöön liittyy usein myös positiivisia puolia

Adhd tekee elämästä usein katkonaista: monella on ollut lukuisia työpaikkoja, useita kesken jääneitä opintoja, ja parisuhteet ovat loppuneet lyhyeen.

Moni pärjää haastavissa, itseä kiinnostavissa työtehtävissä, mutta rutiininomaiset tehtävät sekä suunnittelu ja organisointi tuntuvat vaikeilta. Asioita voi olla hankala saada alulle, ja ne jäävät helposti kesken.

Myös arjesta on vaikeaa huolehtia. Esimerkiksi laskujen maksaminen voi jäädä, tapaamisiin on hankala ehtiä ajoissa, eikä kotia saada pidettyä siistinä. Impulsiivisuus voi näkyä herkkänä ärsyyntymisenä, turhautumisena tai tylsistymisenä.

Määtän mukaan adhd:sta puhuttaessa unohtuu helposti, että häiriöön liittyy usein myös positiivisia puolia.

–  Adhd-aikuiset voivat olla hyvin luovia, energisiä, innostavia ja spontaaneja ja osaavat lukea ympäristöään. Kaikille ei siis välttämättä ole syytäkään asettaa diagnoosia, eikä kaikilla häiriö välttämättä vaadi hoitoa.

Määtän mukaan aikuisten adhd:ta hoidetaan useimmiten lääkityksellä.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic