Kanta-Häme

Moottorisahalla Keski-Eurooppaan

Kim Nasila vetäisee moottorisahan käyntiin ja starttaa viivan takaa ensimmäisen tukin luo. Hän sahaa tukin puoliväliin alhaalta päin, jonka jälkeen hän aloittaa sahaamisen tukin päältä.

Sahausjälkien kohdatessa puukiekko tippuu maahan.

Nasila lukitsee sahansa ketjun ja siirtyy seuraavan tukin luo, jolle suorittaa saman alta-päältä-sahauksen. Toisen kiekon osuessa maahan kello pysähtyy. 56 sekuntia.

– Ihan ok ensimmäiseksi suoritukseksi, Nasila itse arvioi.

18-vuotias Nasila opiskelee toista vuotta Hämeen ammatti-instituutin Evon yksikössä metsäalaa. 

Toukokuun lopulla hän suuntaan yhdessä kolmen opiskelijatoverinsa kanssa Sveitsiin edustamaan Suomea metsäalan opiskelijoiden Euroopan mestaruuskilpailuihin.

Evolta on nyt ensimmäistä kertaa joukkue kilpailuissa mukana. Aiemmin Suomea on edustanut Koulutuskeskus Sedun joukkue Ähtäristä.

– He eivät kuitenkaan tänä vuonna saaneet joukkuetta kasaan, koska suurin osa heidän opiskelijoistaan suuntautuu koneelliseen metsätyöhön, kertoo lehtori Terhi Muuttola.

Evolta joukkue löytyi helposti. Nasilan lisäksi Sveitsiin lähtevät Herman Meriluoto, Visa Hanhimäki ja Vertti Helen. Lisäksi joukkueessa on kaksi varajäsentä, Oskari Saari ja Henri Pietilä.

Kilpailu jakautuu kahteen osaa. Ensimmäiseksi testataan kilpailijoiden moottorisahan käyttöä ja toiseksi yleisiä metsätaitoja.

Yleisiin metsätaitoihin kuuluvat muun muassa puu-, tuhohyönteis- ja nisäkäslajien tunnistus, metsänarviointi ja ensiaputaidot maasto-olosuhteissa. Moottorisahan käytön tarkkuutta, turvallisuutta ja nopeutta mitataan esimerkiksi laipan käännöllä eli ketjun vaihdolla ja simuloidulla puunkaadolla.

Perustaidot kilpailijoilla on opiskeluista, mutta suurin osa harjoittelusta on omatoimista ja tapahtuu iltaisin koulun jälkeen. Opiskelijoiden harjoituskauden aloituksen ohjaa Jukka Kylliäinen, joka on voittanut moottorisahauksessa niin maailmanmestaruuden kuin Euroopan ja Pohjoismaidenkin mestaruudet.

– Eniten ehkä jännittää opiskelijoiden puolesta metsätaito-osuus, koska esimerkiksi lajien tunnistus pitää tehdä englanniksi tai latinaksi, ja joukossa on myös puulajeja, joita ei esiinny Suomessa, Terhi Muuttola toteaa.

Lajeja kyllä käydään läpi myös opiskeluissa, mutta ei kilpailun vaatimassa laajuudessa.

Kim Nasila kertoo saaneensa ensimmäisen moottorisahansa 11-vuotiaana. Hänelle metsuriksi kouluttautuminen oli luonnollista, koska perheen yritys tarjoaa muun muassa puunkaatoa.

– Olen tehnyt tätä pienestä pitäen.

Kilpailuun hän lähti mukaan kokemuksen takia.

– Pääsee näkemään vähän, miten muualla tehdään tätä hommaa, ja onhan se hienoa laittaa ansioluetteloon, että on käynyt EM-kisoissa.

Kilpailuun harjoitellessa karttuu myös ammattitaito varsinaista työtä varten.

Metsäalan opiskelijoiden EM-kisoja on perinteisesti hallinnut Itävalta, jota pidetään ennakkosuosikkina tänäkin vuonna. Myös Viro ja Slovenia ovat pärjänneet hyvin.

Suomi on ollut kilpailuissa toinen vuosina 2002 ja 2003. Muuten palkintosijoja ei ole irronnut.

– Itävallassa metsurintaidot kuuluvat ilmeisesti kulttuurin niin kiinteästi, että niitä harjoitellaan päiväkoti-ikäisestä lähtien.

Muuttola uskoo kuitenkin omaan joukkueeseensa.

– Mielestäni meillä on oikeasti mahdollisuudet hyvään sijoitukseen.

Nasila ei vielä osaa sanoa omaa vahvuuttaan kilpailussa, mutta arvelee olevansa moottorisahan kanssa ainakin tarkka.

Tarkkuutta sahalla työskenteleminen vaatiikin. Hyvä kilpailusuoritus on milleistä kiinni. Esimerkiksi puunkaadossa puun pitää kaatua juuri tiettyyn kohtaan, ja hutisentit kääntyvät automaattisesti miinuspisteiksi.

Jukka Kylliäinen mittailee Nasilan alta-päältä-sahauksen jälkeä tarkasti työntömitalla. Toisessa sahauspinnassa on kolmen asteen heitto, mutta toinen on lähes täydellisen suora.

– Ja sen verran sanon, että liikuit tukkien välillä ennen kuin olit laittanut ketjujarrun päälle. Se tulkitaan automaattisesti askelvirheeksi. Tuomaristo on tarkka sen kaltaisissa turvallisuusasioissa.

Kiekon on tarkoitus olla paksuudeltaan kolmesta kahdeksaan senttimetriä. Nasilan jälkimmäinen kiekko on jäänyt liian paksuksi.

– Mutta jonkun kerran, kun sahaa, se rupeaa sattumaan paremmin kohdilleen, Kylliäinen toteaa.

Nasila vakuuttaa, että reilu kuukausi ennen kisoja käytetään tiiviisti harjoitteluun. Sahaustarkkuuden ja metsätaitojen lisäksi tarkoitus on hioa myös ketjujen vaihtoa. Tällä hetkellä se onnistuu noin 30 sekunnissa.

– Parikymmentä sekuntia voisi vielä pudottaa pois.

Ketjunvaihdon maailmanennätys on 8,3 sekuntia. 

Päivän lehti

21.1.2020