Kanta-Häme

Moottoritietunnelin katto tutkitaan perusteellisesti

Betonisten tietunneleiden kattojen paloeristeet joutuvat viranomaisten syyniin. Syynä on Hämeenlinnassa moottoritielle pudonnut paloeristelevy.
 
Tunnelin rakentaja ja takuusta vastaava YIT Rakennus Oy kävi sunnuntaina läpi moottoritietunnelin kattoa, josta yksi ”taulutelevision kokoinen”, noin 30 kiloa painava laatta rymähti valtatielle 3 lauantai-iltana. 
 
Epäilyttävästi kiinni olevaa eristelevyä irrotettiin yhteensä noin 200 neliötä, mikä on noin viisi prosenttia tunnelin koko kattopinnasta.
 
Moottoritietunnelin palosuojauksen murenemisen syy ei ollut sunnuntaina vielä selvillä. YIT:n projektipäällikkö Timo Parikka kertoi, että laatan liimaus vaikutti pitäneen, mutta itse paloeristelevy oli jostain syystä hajonnut ja irronnut.
 
– Levyn kiinnitys ei ollut rikkoutunut, Parikka tiivisti Hämeen Sanomille.

Nopeusrajoitus putosi reilusti

Sunnuntaina tarkastettiin pohjoiseen eli Tampereelle vievää  tunnelinosaa, minkä vuoksi se oli suljettu liikenteeltä lähes iltaan asti.  Helsingin suunnasta tuleva liikenne ohjattiin tunnelin ohi pääosin Kaivokatua pitkin. 
 
YIT kertoi haluavansa käydä läpi myös Helsinkiin vievän tunnelinosan katon.
 
YIT myös ehdotti Liikennevirastolle tunnelin nopeusrajoituksen alentamista, kunnes kattojen palonsuojalevyjen tutkimus- ja korjaustyöt on tehty.
 
– Ehdotamme selvästi alhaisempaa nopeusrajoitusta, Timo Parikka totesi.
 
Liikenneviraston mukaan nopeusrajoitus pudotettiin normaalista 100 kilometrin tuntinopeudesta 80 kilometriin tunnissa.

Valtaosa tunneleista louhittu kallioon

Liikennevirasto ja ely-keskukset käyvätkin nyt läpi muiden betonitunneleiden paloeristeet, kertoi tietunneleiden hallintoviranomainen Laura Väisänen Liikennevirastosta.
 
Esimerkiksi Helsingissä Kivihaan tunnelin katon turvallisuus on määrä tarkastaa. YIT:n rakentamassa tunnelissa on käytetty samanlaista paloeristystä kuin Hämeenlinnassa, kertoi YIT:n projektipäällikkö Timo Parikka.
 
Tarkastettavaa ei ole paljon, koska valtaosa Suomen tietunneleista on louhittu kallioon. Betonitunneleista suurin osa on vanhempia kuin kesällä 2013 valmistunut Hämeenlinnan tunneli.
 
– Luulisi, että niissä nämä ongelmat olisivat jo tulleet esille, Väisänen sanoi.

Kattorakenteisiin enemmän huomiota

Hämeenlinnan tunneli ei ole tavallinen tietunneli, vaan sen päälle on rakennettu Goodmaniksi nimettyä kauppakeskusta, joka avataan ensi kuun lopussa. Moni muukin kaupunki ja taho suunnittelee vastaavanlaisia teiden kattamisia saadakseen lisätilaa rakentamiselle. 
 
Pääkaupunkiseudulla Espoon Keilaniemessä on kaavailtu Kehä I:n kattamista. Tampereella taas suunnitellaan monitoimikeskuksen rakentamista kannelle, jonka alta kulkee muun muassa rautatie.
Liikennevirasto haluaakin kiinnittää lisähuomiota tällaisten maankäytöllisten tunnelien kattorakenteisiin.
 
– Ehdottomasti asiaan tullaan kiinnittämään enemmän huomiota, Liikenneviraston Väisänen sanoi. (STT-HäSa)