Kanta-Häme Hämeenlinna

Pikku-Parolan muhkealla keisarinmännyllä on ikää arviolta 400 vuotta

Keisarinmänty on yksi Hämeenlinnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia luonnonmuistomerkkejä.
Keisarinmännyn iäksi on arvioitu jopa 400 vuotta ja se on rungon paksuudella mitattuna Suomen suurin metsämänty. Kuva: Pekka Rautiainen
Keisarinmännyn iäksi on arvioitu jopa 400 vuotta ja se on rungon paksuudella mitattuna Suomen suurin metsämänty. Kuva: Pekka Rautiainen

Pikku-Parolassa kasvaa yksi Hämeenlinnan vähemmän tunnetuista nähtävyyksistä.

Pellon luoteisreunassa, lähellä Puolustusvoimien varasto-osastoa, kasvaa Suomen paksuin metsämänty. Puujättiläinen on nimetty Keisarinmännyksi.

Pituutta ennätyspuulla löytyy vain reilut kolmetoista metriä, mutta monine haaroineen ja paksuine runkoineen Keisarinmänty on näkemisen arvoinen ilmestys. Puulla on myös mielenkiintoinen historia. Perimätiedon mukaan monet monarkit ja hallitsijat ovat aterioineet männyn suojaisien oksien alla. Jos puu osaisi puhua, sillä olisi varmasti paljon kerrottavaa.

Tavallinen mänty harvinaisen suotuisalla kasvupaikalla

Puistomestari Jouko Keskimaa tuntee kulttuurihistoriallisesti merkittävän puun.

– Moni ei tästä puusta tiedä, vaikka tämä on hieno nähtävyys, Keskimaa kertoo.

– Tämä on tavallinen suomalainen metsämänty. Kasvupaikka ja geenit ovat vain olleet suotuisia.

Jo vuonna 1959 rauhoitettu mänty kasvaa kaupungin maalla ja kaupunki pitää siitä myös huolta. Männyn ympäriltä poistetaan aika ajoin vesakkoa, jotta sen alimmatkin oksat pysyisivät vihreinä.

Keisarinmännyn tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta arviolta se on noin 400 vuotta vanha. Harva mänty elää näinkin vanhaksi, mutta Suomen tiettävästi vanhin mänty on iältään lähes 800 vuotta.

Keskimaa ei usko, että Keisarinmäntyä uhkaisi mikään vielä pitkään aikaan.

– Toivottavasti salama ei satu iskemään.

Pikku-Parolassa kasvava Keisarinmänty rauhoitettiin jo vuonna 1959. Kuva: Pekka Rautiainen
Pikku-Parolassa kasvava Keisarinmänty rauhoitettiin jo vuonna 1959. Kuva: Pekka Rautiainen

Paksuin puu löytyy muualta

Kunnioitettavasta ympärysmitastaan huolimatta Keisarinmänty ei ole Hämeenlinnan paksuin puu. Kaupungin paksuimman puun titteliä pitää hallussaan yksirunkoinen hopeapoppeli, jolta ympärysmittaa löytyy lähes sentilleen kuusi metriä. Hopeapoppeleiden jälkeen listan paksuin hämeenlinnalaispuu on 5,6 metriä paksu tsaarinpoppeli.

Lisää aiheesta: Kanta-Hämeen korkein puu kohoaa yli 40 metrin korkeuteen – Puujättiläisten mittaaminen vaatii taitoa ja tarkkuutta (7.7.2019)

Turistinähtävyytemme Keisarinmänty kipuaa listan kolmanneksi noin 5,5 metrin ympärysmitallaan.

Tässä Luonnonvarakeskuksen (Luke) listauksessa on huomioitu tosin vain lajinsa suurimmat yksilöt.

Kirjailija kiersi mittaamassa puita

1970–80-luvuilla kirjailija Niilo Karhu teki kovasti töitä paksujen puiden parissa.

Hän kiersi paljon mittaamassa puita ja kirjoitti kirjan Vihreät jättiläiset (1995). Kirjassa on sen hetken tiedot Suomen suurista puista, lähinnä paksuista puista.

Ennätyspuista kerättävä tieto kuitenkin vanhenee nopeasti, sillä puuvanhuksia kaatuu ja uusia puita kasvaa ennätysmittoihin. Karhun kokoamaa listaa onkin viime vuosina päivitetty. Työtä on tehnyt joukko nykyisiä ja eläkkeellä olevia Metsäntutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoita.

Heidän tavoitteenaan on joko julkaista uusi kirja tai koota puista tietokanta verkkoon.

Mittaus tehdään aina samalta korkeudelta

Yksi puita mittaamassa kiertäneistä asiantuntijoista on metsätalousinsinööri Esko Oksa Lukelta.

– Osaa Karhun mittaamista puista ei ole enää olemassa. On myös tullut, uusia, kiinnostavia puulajeja, Oksa kertoo.

Metsänmittauksessa puut mitataan rinnankorkeudelta eli 1,3 metriä syntypisteestä ylöspäin.

– Ympärysmitta 1,3 metristä on kenen tahansa helppo mitata. Voi tarkistaa onko tämä ennätyspuu, vai onko kyse vain maakuntasarjasta, Oksa vinkkaa.

– Aina se ei onnistu, kun kyse on suurista, haaraisista puista. Silloin mittauskorkeus voi olla joku toinen ja silloin se tulee mainita erikseen.

Testimittauksen mukaan virallisia tietoja paksumpi

Keisarinmäntyä ihmetellessämme päätämme puistomestari Keskimaan kanssa kokeilla puun paksuuden mittaamista itse.

Luken virallisten tietojen mukaan mänty on ympärysmitaltaan 548 cm. Kierrettyämme mittanauhan männyn ympärille saamme lukemaksi kymmenisen senttiä Luken tulosta enemmän.

Pohdimme, vedimmekö mittanauhan tarpeeksi kireälle, mutta ehkä kymmenen sentin erolla ei ole merkitystä. Mänty on silti häkellyttävän paksu. HÄSA

 

Keisarinmänty

Suomen paksuin mänty. Ympärysmitta 548 cm, pituus 13,3 m. Sijaitsee Pikku-Parolassa Varikontien läheisyydessä.

Ennen nykyistä nimeään puuta on kutsuttu myös Rakuunanmännyksi ja Kuninkaanmännyksi.

Tarinan mukaan eräs Ruotsi-Suomen armeijan rakuuna olisi piilottanut puun onkaloon 1808 joukko-osastonsa lipun, jotta venäläiset eivät löytäisi sitä.

Puun juurella ovat pysähtyneet Kustaa III vuonna 1783, Kustaa IV Adolf vuonna 1802 ja Aleksanteri I vuonna 1819.

Ehkä merkittävin vieras on ollut keisari Aleksanteri II, joka perimätiedon mukaan aterioi männyn katveessa vuonna 1863 matkustettuaan junalla Helsingistä Hämeenlinnaan.

Lähde: Jutila, Heli 2013: Hämeenlinnan seudun luonnonmuistomerkit – Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja.

Päivän lehti

6.7.2020