Kanta-Häme

Muistisairaalle selkeys on kultaa

Valoisa huone on sisustettu tavallisen olohuoneen tapaan. Nojatuolista näkee suuren ikkunan läpi, mikä aika vuorokaudesta on, ja että ollaan kaupungissa.

Tämä ei ehkä tavalliselle ihmiselle merkitse juurikaan, mutta muistisairaalle selkeä ympäristö ja tieto siitä, missä ollaan, voi olla korvaamaton turva.

Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen uudet tilat on juuri saatu käyttöön Kasarmikadun katutasossa. Esteetön ja valoisa tila on suuri ilo.

– Tänne on oikeasti matala kynnys tulla sisään, sanoo projektipäällikkö Minna Heikkilä.

Entiset tilat sijaitsivat kolmannessa kerroksessa ja kolmen oven takana. Nyt sisään pääsee suoraan kadulta. Neliöitä on yli puolet enemmän kuin vanhoissa tiloissa.

Muistisairaudet edelleen arka aihe

Tärkeintä muistisairaiden käyttämissä tiloissa on selkeys. Tilan pitää olla helposti hahmotettava. Kukilla ja tauluilla tilaan luodaan myös kodinomaisuutta.

– Muistisairas ei usein tahdo lähteä kotoaan vieraaseen ympäristöön, tietää toimintaterapeutti Kati Sankala.

Tiloissa on myös keittiö, jossa omaishoitajat voivat istua kahvilla, kun muistisairaille järjestetään toimintaa oleskeluhuoneen puolella.

Heikkilän mukaan muistisairaudet ovat edelleen monelle arka aihe.

– Vaikka ne ovat lisääntyneet paljon, niistä ei silti puhuta. Koetamme saada tietoa asioista mahdollisimman monelle ja vaikuttaa ihmisten asenteisiin.

Sairauksissa on aina monia puolia. Positiivisia asioita nostaa esimerkiksi nyt kerran viikossa kokoontuva Peliklubi.

– Siellä on ollut hulvattoman hauskaa. Muistisairaisiin liitetään liian usein vain karkailu ja vaipat, vaikka todellisuus on paljon monimuotoisempaa, kertoo Sankala.

Muistisairaus ei poista ihmisen persoonallisuutta. Huumorintaju ja esimerkiksi kielitaito voivat säilyä hyvinkin entisenlaisina.

Toimintakykyä voi olla paljonkin jäljellä, vaikka muisti ei toimisi. Vaikka puheen kanssa voi olla vaikeuksia, esimerkiksi pelaaminen voi silti olla helppoa.

Tulevaisuudessa muistiparkki

Kanta-Hämeen muistiyhdistyksellä on ympäri maakuntaa useita muistikahviloita. Kävijämäärät ympäryskunnissa voivat olla useita kymmeniä kerralla, kun taas Hämeenlinnassa on voinut olla vain muutamia kävijöitä. Lisää väkeä toimintaan siis mahtuu.

Muistikahviloissa on aina teema, josta asiantuntija pitää alustuksen. Se voi liittyä esimerkiksi historiaan, taiteeseen tai terveyteen. Paikalle voi saapua niin muistisairaita, omaisia kuin muuten vain asiasta kiinnostuneitakin.

– Ovella ei kysytä jäsenkorttia, suunnittelija Mia Haapanen lupaa.

Tulevaisuudessa kaavaillaan Muistiparkki-toimintaa, jossa esimerkiksi omaishoitaja voisi tuoda muistisairaan yhdistyksen tiloihin siksi aikaa, kun itse hoitaa asioita. Sen käynnistymistä suunnitellaan alustavasti syksylle.

Maaliskuussa alkaa myös muistikaverien koulutus, jossa vapaaehtoisia koulutetaan toimimaan yhdessä muistisairaan kanssa. (HäSa)

Avoimet ovet tiistaina 4. maaliskuuta klo 10–15 osoitteessa Kasarmikatu 12.Tavallisesti ovet ovat avoinna ainakin ma-pe klo 12–14. Muinakin aikoina saa poiketa sisään.

Päivän lehti

3.6.2020