Kanta-Häme

Muistoja talvisodan unkarilaisista vapaaehtoisista

Jos pikkukylään tulee ihmisiä vieraasta kulttuurista, jättää se jälkensä yhteisöön. Tutustuminen tuntematonta kieltä puhuviin ihmisiin voi olla koko elämään vaikuttava kokemus. Ihmisten välille syntyy ystävyyttä, jopa rakkautta. Samalla he oppivat toistensa tapoja, ruokakulttuuria, lauluja ja kansantanssia.
 
Lapualla talvisota antoi raamit tähän ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Unkarilaiset vapaaehtoiset saapuivat pikkukylään oppimaan sodankäyntiä talviolosuhteissa.
 
Ferenc Vilisics ja Niina Ala-Fossi kiinnostuivat aiheesta kuultuaan Niinan isoäidin tarinoita hiihtämään oppineista sotilaista. Unkarilaiset asuivat paikallisen koulun tiloissa sekä perheiden luona ja tutustuivat aseveljiensä tapoihin. Monet heistä näkivät sukset ensimmäistä kertaa.
Ala-Fossi ja Vilisics ryhtyivät keräämään muistoja unkarilaisista ja haastattelemaan lapualaisia. Monilla oli tarinoita omasta nuoruudestaan. Vieraiden saapuminen oli erittäin tärkeä tapahtuma kylän elämässä.
 
Muotokuvia  sotilaista
Lapualla tavisodan aikana toimineen Pyhälahden valokuvaamon arkistoista löytyi unkarilaissotilaiden muotokuvia. Kuvien tilaajien nimetkin löytyivät valokuvaamon tilauskirjasta. Nimien ja kasvojen yhdistäminen oli välillä erittäin haastavaa, mutta nyt jo tiedetään, ketkä lähtivät pohjoisen veljeskansan kanssa taistelemaan.
 
Ala-Fossi ja Vilisics järjestivät lapualaisten muistelmat ja vapaaehtoisten kuvat näyttelyksi ensimmäistä kertaa noin viisi vuotta sitten. Materiaali on sittemmin ollut esillä sekä Suomessa että Unkarissa useammalla paikkakunnalla. Näyttely on usein kirvoittanut esiin vanhoja muistoja. Koska Unkarissa maailmansodan aikaisista teoista ei poliittisista syistä pitkään aikaan saanut puhua, saivat monet tässä näyttelyssä kuulla ensi kertaa asioista, joista heidän vaarinsa ei uskaltanut sanoa sanaakaan.
 
Tavallisia tarinoita -näyttely avataan Hämeenlinnassa Museo Militariassa itsenäisyyspäivän kunniaksi 6. joulukuuta, klo 12. Avajaispuheen pitää apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, minkä jälkeen näyttelyn materiaalin kerännyt valokuvaaja Niina Ala-Fossi kertoo, miten isoäidin tarinasta kehittyi mikrohistoriallinen projekti. Avajaisiin ja näyttelyyn ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita.