Kanta-Häme

Mullasta aarteeksi

Mikä on sellainen työ, jossa rämpii yltä päältä mudassa pitkin ojanpenkkoja? Eikä auton kylkeen kannata laittaa firman nimeä? Ja tavarantoimittaja ohjataan ravintolaan välillä takaoven kautta rähjäisten vaatteiden takia?

Se on lahtelaisen TryffDelin omistajien Jaana Lamppu-Blickin ja Esa Blickin arkipäivää, varsinkin näin syksyisin. Pariskunta onnistui seitsemän vuotta sitten löytämään Lahden Liipolasta tryffeleitä, ja sen jälkeen tryffelisienet ovat enemmän ja vähemmän hallinneet pariskunnan elämää.

Tulos oli sensaatio

Tai oikeastaan Jaanan ja hänen ystävänsä omistama lagotto romagnolo -koira sienet löysi, mutta ihmiset ymmärsivät, minkä aarteen multaköntit sisälsivät.

– Olihan meillä aavistus, että Suomessakin saattaisi kasvaa luonnonvaraisena tryffeleitä. Olimme kouluttaneet koiria tryffeliöljyn avulla etsimään, ja nyt jo eläkepäiviään viettävä Ciro alkoi yhdellä lenkillä kaivaa penkkaa aivan innolla, Blickit muistelevat.

Ciron löytämät sienet lähetettiin tutkittavaksi Turun yliopistoon, ja siellä varmistui, että koira oli löytänyt tryffeliä. Tulos oli jonkinmoinen sensaatio, sillä sitä ennen Suomesta ei ollut löytynyt luonnonvaraista tryffeliä.

Löydön jälkeen Blickit alkoivat miettiä kotimaisen tryffelin kaupallista hyödyntämistä, mutta se taival on ollut pitkä.

– Eviran lupien kanssa meni vuosia, sillä tryffeli ei kuulunut kauppasienirekisteriin, kun ei sitä arveltu Suomessa kasvavan, Esa Blick muistelee.

Nyt luvat ovat kunnossa, ja pariskunnan TryffDeli on toiminut vuoden. Jaana Lamppu-Blick ja Esa Blick jalostavat herkkusuiden suosikkia lahtelaisessa autotalliin tehdyssä tuotantotilassa ja kiertävät markkinoimassa tuotteitaan esimerkiksi messuilla.

Uusia alueita kartoitetaan

Blickit kertovat, että elokuun alusta roudan tuloon he rymyävät koirineen metsissä. Tryffeleitä ei löydy sattumalta, vaan he ovat kartoittaneet valmiiksi alueita, joilta arvelevat saalista kertyvän.

– Tryffeli tarvitsee emopuun, sehän kasvaa lehtipuiden ja joskus männynkin juurissa. Ja kalkkitryffeli tarvitsee kalkkipitoisen maan, Jaana Lamppu-Blick kertoo.

Blickeillä on apunaan muutama koulutettu etsijäparivaljakko, ja lisääkin he ovat halukkaita kouluttamaan. Esimerkiksi hämeenlinnalainen Aino Krohn etsii Blickeille tryffeleitä koiriensa Toton ja Ritan avulla.

Yksittäinen tryffelisieni painaa parhaimmillaan noin 50 grammaa eli on noin pingispallon kokoinen. Blickit kertovat, että syksyn saaliissa puhutaan kuitenkin kiloista eikä grammoista.

– Mutta sato vaihtelee paljon, kuten sienisato muutenkin. Kuivuus ja sateet vaikuttavat ihan samalla tavalla kuin maan päällä kasvaviin sieniinkin.

Liioittelu pilaa ruuan

Suurimman osan tryffelisaaliista Blickit säilövät tekemällä tryffelivoita. Se on tujua, sillä sen tryffelipitoisuus on 10 prosenttia. Tryffelivoilla voi maustaa esimerkiksi risottoa tai pastaa, ja siitä voi myös jalostaa edelleen muita tuotteita.

– Meillä on esimerkiksi tryffelihunajaa ja -sinappia, pestokastiketta ja tryffelitahnaa.

50 gramman purkki tryffelivoita maksaa 25 euroa, hunajat ja sinapit kympin hujakoilla per purkki. Blickien mukaan purkillinen voita riittää maustamaan ainakin kahdeksan risottoannosta.

Esa Blick sanoo, että tryffelin käyttö vaatii opettelua. Sieni on hyvin voimakasarominen, ja ruuan pilaa helposti laittamalla liikaa tryffeliä sekaan.

Tryffelituotteiden lisäksi TryffDeli valmistaa ”samaaniosaston” tuotteita kuten pakurikääpäjauhetta sekä kuusenkerkkäsiirappia. Tuotanto on tarkoituksella pidetty pienimuotoisena, mutta tänä syksynä tuotteita tulee myös ensimmäisille jälleenmyyjille.

Parhaillaan Blickit ovat mukana Helsingin Rautatientorilla järjestettävässä herkkujen Suomi -tapahtumassa. Maakuntien lähiruokatuottajat esittäytyvät tapahtumassa vielä tänään perjantaina ja huomenna lauantaina. (HäSa)

 

 

 

 

 

Päivän lehti

3.6.2020